Oulun taidemuseo

Taidemuseota puuhattiin pitkään Ouluun, ja sitä ajoi aktiivisesti muun muassa taidemaalari Pentti Koivisto.[3] Museo perustettiin vuonna 1963.[3] Sen ensimmäisessä kokoelmassa oli 37 taideteosta.[4]

Ensimmäiset tilat sijaitsivat Kolmion talossa, jossa museo avattiin yleisölle 12. lokakuuta 1963. Museo toimi myös toisissa väliaikaiseksi tarkoitetuissa tiloissa Asemakadulla, ennen kuin se pääsi muuttamaan omaan toimitaloon Myllytulliin. Museotaloksi kunnostettiin teollisuusrakennus, joka oli vapautunut Oulun yliopiston kirjaston käytöstä vuonna 1987. Kuvataidelautakunta olisi halunnut uudisrakennuksen Vänmannin saareen teatterin ja kaupunginkirjaston viereen. Taidemuseon uudet tilat vihittiin käyttöön toukokuussa 1990.[5]

Taidemuseossa aukesi 5. lokakuuta 2013 museon 50-vuotisjuhlan kunniaksi näyttely ”Ajantaju”, joka on Oulun taidemuseon kokoelman eräänlainen läpileikkaus.[4] Samana vuonna muun muassa taidemuseo, Pohjois-Pohjanmaan museo ja Tiedekeskus Tietomaa yhdistyivät uudeksi Museo- ja tiedekeskus Luupiksi, jonka toteuttamiseen meni runsas vuosi.[6] Yhdistyminen on herättänyt kritiikkiä taidepiireissä, ja kesäkuussa 2014 joukko taidevaikuttajia, muiden muassa Oulun taidemuseon entinen johtaja Taina Myllyharju, kirjoittivat kannanoton taidemuseon uutta linjaa kohtaan. Kannanoton mukaan taide on jäämässä uudessa kokonaisuudessa tieteen jalkoihin.[7]

Taidemuseon vanha punatiilinen rakennus rakennettiin alun perin Veljekset Åström Oy:n liimatehtaaksi ja sitä käytettiin myöhemmin yhtiön konttorina. Rakennuksen suunnitteli 1921 arkkitehti Birger Federley. Yliopiston kirjaston käytössä rakennus oli vuodet 1964–1987.[8] Laajennus- ja muutostyöt tekivät oululaiset arkkitehdit Jorma Teppo ja Henry Metsi.[9] Rakennusta remontoitiin vuoden 2008 ajan, jolloin taidemuseo ja museokauppa Ainoa toimivat Kulttuuritalo Valveen tiloissa.[10] Remontin aikana museon valaistus uusittiin kauttaaltaan, sähkö-, lämpö- ja ilmastointitekniikkaa ajanmukaistettiin ja vesikatto rakennettiin uudelleen. Lisäksi rakennettiin audiovisuaalisten teosten esittämiseen tarkoitettu Tasku-sali.[11] Museo avattiin omalla paikallaan jälleen 7. helmikuuta 2009.[12]

Oulun taidemuseo on Suomen suurimpia alueellisia vastuumuseoita sekä henkilökunnaltaan että näyttelytiloiltaan.[13] Museossa on näyttelytilaa 1 100 neliötä.[10] Museo on profiloitunut nykytaiteeseen, mutta museoon hankitaan myös vanhempaa taidetta, jos teos tai taiteilija on merkittävässä kokonaisasemassa.[14] Suomalaisen nykytaiteen lisäksi museon kokoelmissa on pohjoissuomalaista 1900-luvun taidetta sekä muun muassa Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen lahjoituskokoelma.[2] Museo onkin suuntautunut erityisesti oululaiseen ja pohjoispohjanmaalaiseen taiteeseen, vaikka teoksia hankitaan myös ympäri Suomea.[14]

Museon ensimmäinen taidehankinta oli liminkalaisen taidemaalari Vilho Lammen vuoden 1935 maalaus Äidin haudalla. Kokoelman vanhimpia teoksia ovat von Wrightin veljesten Oulua kuvaavat maalaukset, Amélie Lundahlin maalaukset ja Juho Rissasen vuoden 1905 Sepät-teos.[14]

Merkittävien paikallisten taiteilijoiden kuten Paavo Leinosen, Juho Mäkelän, Åke Mattaksen, Eero Snellmanin, Werner Åströmin, Aukusti ja Pentti Koiviston, Alex Rappin ja Olli Seppäsen tuotantoa on kokoelmissa eri vuosikymmeniltä. Valtakunnallisen taidekokoelmaprojektin raportin mukaan museon kokoelma muodostaa monien nykytaiteilijoiden tuotannosta kattavan läpileikkauksen ja antaa edustavan kuvan nykytaiteen tilasta. Museolla on myös merkittävä kokoelma taiteilijoiden omakuvia, ja kokoelmista on julkaistu kirja Oulun taidemuseon kokoelmat.[14] Vuoden 2013 lopussa museon kokoelmiin kuului 4 128 teosta.[15]

Oulun taidemuseon tehtävänä on näyttelytoiminnan lisäksi edistää alueensa taiteen tutkimusta ja taidekasvatusta sekä toimia asiantuntija-apuna kuntien kulttuuritoimelle.[16] Museossa on esillä vaihtuvia kotimaisen ja kansainvälisen taiteen näyttelyitä. Näyttelyihin liittyy myös yleisöluentoja, työpajoja ja esityksiä. Museon palveluja ovat myös taidehistorialliset neuvonta- ja tietopalvelut, taidekasvatustoiminta sekä yleisöopastukset. Lisäksi taidemuseo julkaisee taidehistoriallisia kirjoja.[17] Oulun taidemuseon katutasossa sijaitsee museokauppa Ainoa, jonka valikoimaan kuuluvat erilaiset esineet, lahjatavarat ja taideaiheiset tuotteet.[18]

Lisäksi Oulun taidemuseo julkaisee verkkosivuillaan omakuvagalleriaa, sivustoa Oulun julkisista ulkoveistoksista, taidemaalari Vilho Lammen elämää ja taidetta esittelevää sivustoa sekä oululaista prosenttitaidetta esittelevää ProsenttitaideGalleriaa.[19]

Oulun taidemuseon näyttelysihteerinä toimi Kaija-Rita Koivisto vuosina 1963–1982. Kaupunginvaltuusto perusti museonjohtajan viran vuonna 1982. Museonjohtajina ovat toimineet:

• Jorma Westerlund 1982–1991
• Ullamaria Pallasmaa 1992–2002
• Taina Myllyharju 2002–2007[20]
• Anna-Riikka Hirvonen 2008–2014[21]

• Oulun taidemuseo
• Toim. Tarja Kekäläinen: Oulun taidemuseon kokoelmat, Oulun taidemuseon julkaisuja 42, Art Print Oy, 2001, ISBN 951-9234-91-8
• Omakuvagalleria (Arkistoitu – Internet Archive), Oulun taidemuseo
• Oulun julkiset ulkoveistokset, Oulun taidemuseo
• Maiseman ja mielen tulkitsija taidemaalari Vilho Lampi (Arkistoitu – Internet Archive), Oulun taidemuseo
• ProsenttitaideGalleria, Oulun taidemuseo