Maikkulan reservikomppania
Maikkulan reservikomppanian alue Maikkulan kaupunginosassa Oulussa on yksi harvoista rakennuskantansa pääpiirteissään säilyttäneistä vuoden 1878 asevelvollisuuslain perusteella rakennetuista reservikasarmeista Suomessa.[1]
Asevelvollisuuslain mukaan läänien pääkaupunkeihin perustettiin tarkk'ampujapataljoonat, Ouluun perustettiin Suomen 4. Oulun Tarkk'ampujapataljoona. Kuitenkin vain osa ikäluokasta koulutettiin perustetuissa pataljoonissa, loput saivat sotilaskoulutuksensa reservikomppanioissa. Maikkulaan perustettiin 14. Oulun reservikomppania, muut pataljoonan reservikomppaniat sijaitsivat Oulaisissa, Kemissä ja Kajaanissa.[2] Reservikomppanioiden rakennusten piirustukset laadittiin Helsingissä ja ne olivat samat kaikille komppanioille. Maaseudulle rakennetut reservikasarmit sopeutettiin ympäristöönsä ja ne muistuttavat maalaistalon pihapiiriä.[2] Sotilaskäyttö loppui kasarmilla jo 1901. Sen jälkeen rakennukset ovat olleet muun muassa Itä-Karjalan pakolaisten asuintiloina, lastenkotina ja vanhainkotina.[1]
Maikkulan kasarmilla on säilynyt noin 300:lle miehelle suunniteltu miehistörakennus, upseeri- ja aliupseerirakennukset, sairastupa, latriini, arestihuone, ruutikellari ja monia lisärakennuksia. Oulun yliopiston käytöstä rakennukset siirtyivät yksityiseen omistukseen vuonna 2000. Rakennukset ovat nykyisin asuinkäytössä.[1]
Lähteet
- Maikkulan reservikomppania Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- Roudasmaa, Stig: Oulun varuskunnan historia, s. 97,111-113. Studia Historica Tomus VII. Kemi: Oulun Historiaseura, 1981. ISBN 951-95713-0-2.
- Henkivartioväen 3. Tarkk'ampujapataljoona (Helsinki)
- Suomen 1. Uudenmaan Tarkk'ampujapataljoona (Helsinki)
- 1. Artjärven reservikomppania (Artjärvi)
- 2. Tuusulan reservikomppania (Tuusula)
- 3. Lohjan reservikomppania (Lohja)
- 4. Halikon reservikomppania (Halikko)
- Suomen 2. Turun Tarkk'ampujapataljoona
- 5. Maarian reservikomppania (Maaria)
- 6. Uudenkaupungin reservikomppania (Uusikaupunki)
- 7. Ulvilan reservikomppania (Ulvila)
- 8. Ikaalisten reservikomppania (Ikaalinen)
- Suomen 3. Vaasan Tarkk'ampujapataljoona
- Suomen 4. Oulun Tarkk'ampujapataljoona
- 13. Oulun reservikomppania (Oulainen)
- 14. Oulun reservikomppania (Oulu)
- 15. Kemin reservikomppania (Kemi)
- 16. Kajaanin reservikomppania (Kajaani)
- Suomen 5. Kuopion Tarkk'ampujapataljoona
- 17. Iisalmen reservikomppania (Iisalmi)
- 18. Suonenjoen reservikomppania (Suonenjoki)
- 19. Juuan reservikomppania (Juuka)
- 20. Joensuun reservikomppania (Joensuu)
- Suomen 6. Mikkelin Tarkk'ampujapataljoona
- 21. Savonlinnan reservikomppania (Savonlinna)
- 22. Mikkelin reservikomppania (Mikkeli)
- 23. Mäntyharjun reservikomppania (Mäntyharju)
- 24. Taavetin reservikomppania (Taavetti)
- Suomen 7. Hämeenlinnan Tarkk'ampujapataljoona
- 25. Lammin reservikomppania (Lammi)
- 26. Urjalan reservikomppania (Urjala)
- 27. Oriveden reservikomppania (Orivesi)
- 28. Saarijärven reservikomppania (Saarijärvi)
- Suomen 8. Viipurin Tarkk'ampujapataljoona
- 29. Lappeenrannan reservikomppania (Lappeenranta)
- 30. Muolaan reservikomppania (Muolaa)
- 31. Rautjärven reservikomppania (Rautjärvi)
- 32. Sortavalan reservikomppania (Sortavala)
- Suomen Rakuunarykmentti (Lappeenranta, vuodesta 1890)
- Suomen Kadettikoulu (Hamina)
Jotkut yksiköistä lakkautettiin jo ennen 1905. Lakkauttamisen syynä oli se, etteivät suomalaiset suostuneet asevelvollisuuden laajentamiseen koko Venäjän keisarikuntaan, vaan olivat valmiita palvelemaan vain Suomen suuriruhtinaskunnan alueella. Suomen suuriruhtinaskunta korvasi asevelvollisuuden puuttumista niin kutsutuilla sotilasmiljoonilla, maksuille suuriruhtinaskunnalta Venäjän keisarikunnan budjettiin.