Otto Hahn

Otto Hahn (8. maaliskuuta 1879 – 28. heinäkuuta 1968)[1] oli saksalainen tiedemies, jonka Fritz Strassmanin kanssa tekemät tutkimukset johtivat fissioreaktion keksimiseen. Pohjatyön Hahnin ja Strassmanin työlle teki Lise Meitner kehittämällä kokeen, jossa uraania pommitettiin varauksettomilla neutroneilla.[2] Hahn sai kokeet tehtyä, mutta ei kyennyt ymmärtämään tulosta, jossa uraanin pommittaminen neutroneilla ei johtanut raskaampiin alkuaineisiin kuten Hahn ja Meitner olivat odottaneet.[2] Hahnin epäiltiin osallistuneen Saksan sodanaikaiseen ydinaseohjelmaan, joka päättyi tuloksettomana, mutta tutkimukset osoittivat Hahnin osuuden rajoittuneen akateemiseen fysiikan tutkimukseen. Hahnille myönnettiin vuoden 1944 kemian Nobel-palkinto fissioreaktion löytämisestä. Otto Hahnin mukaan on nimetty saksalainen ydinkäyttöinen rahtilaiva NS Otto Hahn.

Otto Hahn
Henkilötiedot
Syntynyt8. maaliskuuta 1879
Frankfurt am Main, Saksa
Kuollut28. heinäkuuta 1968 (89 vuotta)
Göttingen, Saksa
Kansalaisuus Saksa Saksalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Marburgin yliopisto
Väitöstyön ohjaaja Theodor Zincke
Oppilaat Walter Seelmann-Eggebert
Fritz Strassmann
Hans Joachim Born
Siegfried Flügge
Nikolaus Riehl
Tutkimusalue Radiokemia
Tunnetut työt Fissioreaktio
Palkinnot Nobel-palkinto Nobelin kemianpalkinto (1944)
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Lähteet
  1. Otto Hahn
  2. Tiede 7/2013 sivu 63. Artikkelin otsikko: Nobelisti anasti fission

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.