Othello (vuoden 1952 elokuva)

Othello on Orson Wellesin vuonna 1952 ohjaama draamaelokuva, joka perustuu William Shakespearen samannimiseen Othello-näytelmään. Ohjauksen lisäksi Welles toimi elokuvan tuottajana ja esitti sen pääosaa. Elokuvaa kuvattiin Marokossa, Venetsiassa, Toscanassa, Roomassa sekä Scaleran studiolla Roomassa.[1] Welles kirjoitti kolmetuntisesta näytelmän 90-minuuttiseksi elokuvaksi. Othello voitti Kultaisen palmun Cannesin elokuvajuhlilla vuonna 1952.[2]

Othello
Ohjaaja Orson Welles
Käsikirjoittaja Orson Welles
William Shakespeare
Tuottaja Orson Welles
Säveltäjä Angelo Francesco Lavagnino
Kuvaaja Anchise Brizzi
G. R. Aldo
Oberdan Troiani
Tuotantosuunnittelija Luigi Scaccianoce
Pääosat Orson Welles
Micheál MacLiammóir
Suzanne Cloutier
Robert Coote
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Marceau Films/United Artists
Levittäjä Scalera Film
Netflix
Ensi-ilta 1952
Kesto 90 min
Alkuperäiskieli englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Orson Wellesin lisäksi elokuvassa näyttelevät Micheál MacLiammóir Iagona, Robert Coote Roderigona, Suzanne Cloutier Desdemonana, Michael Laurence Cassiona, Fay Compton Emiliana ja Doris Dowling Biancana. Joseph Cotten ja Joan Fontaine tekevät cameoroolit.

Othello oli yksi Wellesin monimutkaisimmista elokuvista, ja se kuvattiin yli kolmen vuoden aikana. Kuvaukset alkoivat vuonna 1949, mutta päättyivät rahoituksen loppuessa. Italialaisen rahoittajan konkurssi tuotannon alkuvaiheessa hankaloitti kuvauksia. Rahoitusvaikeudet johtivat kekseliäisiin ratkaisuihin: Roderigo murhattiin elokuvassa turkkilaisessa saunassa, koska pukuja ei saatu viimeisteltyä. Eräs taistelukohtauksista alkaa Marokosta, mutta loppu on kuvattu Roomassa useita kuukausia myöhemmin.[3] Welles käytti elokuvaan elokuvarooleistaan kuten Kolmas mies (1949) saamiaan rahoja.[4] Kuvauksien vaikeuksista kerrotaan Micheál MacLiammóirin kirjassa Put Money in Thy Purse.

Vuonna 1992 elokuvasta julkaistiin Orson Wellesin tyttären Beatrice Welles-Smithin johdolla uusi kunnostettu versio.[5]

The New York Timesin kriitikot valitsivat Othellon vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[6]

Lähteet
  1. Brigitte Tast, Hans-Jürgen Tast: Orson Welles - Othello - Mogador. Aufenthalte in Essaouira, Kulleraugen Vis.Komm. Nr. 42, Schellerten 2013, ISBN 978-3-88842-042-9
  2. Dan Jardine: Othello (1952) review allmovie.com. allmovie. Viitattu 10.8.2012.
  3. Filming Othello (A Complete transcription of Welles' last finished film: Filming Othello and an interview with cinematographer Gary Graver by Lawrence French) wellesnet.com. Viitattu 10.8.2012.
  4. Ben yagoda: FILM; Welles's 'Othello' Made Chaos Into an Art Form nytimes.com. 1.3.1992. The New York Times. Viitattu 10.8.2012.
  5. Mark Caro: Welles` Cargo - The Remarkable Resurrection Of Orson`s `Othello` articles.chicagotribune.com. 16.2.1992. Chicago Tribune. Viitattu 10.8.2012.
  6. The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.