Otasalo

Otasalo on 7,2 kilometriä pitkä, 3,7 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 15 neliökilometriä. Se sijaitsee Suur-Saimaan pohjoispuolen saariketjussa Hurissalon eteläpuolella. Saaren eteläpuolella aukeaa laaja Liittokivenselkä ja sen pohjoispuolelle jää Ruokovesi Hurissalon eteläpuolelle. Vesi vaihtuu Suur-Saimaan ja Ruokoveden välillä länsipuolisen Otasalmen ja itäisen Syväsalmen kautta. Syväsalmi erottaa Otasalon Summalansaaresta, joiden väliin ja salmen eteläpuolelle jää Hankavesi. Otsalmen pohjoispuolella leviää Kalliovesi, jonka länsirannat kuuluvat Kyllölänsaarelle ja Kärnäsalolle.[2][1]

Otasalon rantaviiva mutkittelee ja siinä on muutamia lahtia ja niemiä. Syväsalmenniemi on saarimainen muodostuma, jonka kapea kannas tunnetaan nimellä Hangastaipale. Niemen eteläpuolelle jää suojaisa Hankaveden lahti Pienenapaanlahti. Otasalon kaakkoispää muodostaa 2,5 kilometriä pitkän nimen, jonka kärkeä kutsutaan Kotiniemeksi. Sen läntinen lahti on Selkälahti, seuraava lahti on Pentinlahti ja sitten työntyy etelään Pistermänniemi. Niemen läntinen lahti on Järvenlahti. Ruokoveden puolella lähisaaria ovat lännessä Petääsaari, Atrasaari, Riuttasaari, Korkiasaari, Tuomikorvensaari ja Mustikkasaari. Summalansaaren eteläpuolella niitä ovat toinen Mustikkasaari, Ukonsaari, Eteissaari ja Haapasaari. Eteläinen Liittokivenselkä on melko saareton järvenselkä, mutta täällä on pieniä lähisaaria. Niitä ovat Kopinluodot, Petääsaari, Suokkaansaari, Toiviosaari ja Kiponsaari. Kalliovedellä on lisäksi Pukkisaari ja Pajusaari.[2][1]

Otasalon sisäosat ovat vaihtelevaa, kallioista mäkimaata, jonka korkeuserot vaihtelevat 20–50 metriä. Korkein mäki on pohjoisrannan Ellinmäki, joka kohoaa 123 metrin korkeuteen mpy. Muita mäkiä ovat Kiljulassa Huoseusmäki (120 m) ja Sirppienmäki (112 m). Mäkien väliset ja harvinaiset suot on kaikki ojitettuja. Saaressa sijaitsee kolme lampea, Penttilänjärvi (10 ha), jonka laskuoja virtaa länteen ja laskee Ruokoveden Kallioveteen, Pistermänlampi (4 ha), joka sijaitsee etelään työntyvällä Pistermänniemessä, ja pieni Kortetlampi sisäosissa [3]. Saaressa on yhdeksän maataloa ja noin 60 vapaa-ajan asuntoa. Karttoihin on merkitty kaksi kylää, Kiljula ja Ollila. Saareen tulee tie Hurissalosta Summalansaaren kautta. Tie ylittää Syväsalmen pengertietä pitkin ja se kulkee länteen pohjoisrantoja seuraten. Heinäahon kohdalla siitä haarautuu tie saaren kaakkoisosiin Kiljulaan ja Eteissaareen siltaa pitkin. Kyläteiltä haarautuu runsaasti metsäautoteitä, jotka vievät rannikolla sijaitseviin vapaa-ajan asuntoihin. Saaren ympäri ei ole merkitty veneväyliä. Saimaan syväväylä Mikkeliin ohittaa saaren Liittokivenselällä. Syväsalmessa on penkereen alittava tierumpu, jossa mahtuu moottorivene kulkemaan.[2][1]

Otasalo on ollut kiinteästi asuttu 1500-luvulta asti. Sen aikaisempi nimi on ollut Kiljulansalo.[1]

Vuoden 1971 peruskartassa näkyy neljä peltoaluetta. Ollilan luoteisosan peltoalue, Penttilänjärven pohjoispuolen peltoalue, Heinäahon pellot ja Kiljulan peltoalue. Ne ovat pieniä muutoksia lukuun ottamatta samanlaiset vuoden 1987 kartassa. Autotiet rakennettiin vasta vuonna 1971 julkaistun kartan jälkeen. Vapaa-ajan asuntoja ilmaantui 1980-luvulle tultaessa muutama. Saarta ei ollut ojitettu vuonna 1971, mutta vuonna 1987 oli suurimmat suot ojitettuja. Ojia ei johdettu järviin, vaikka Kortetlampi ympäristöineen olikin ojitettu.[4][5][6]

• Luettelo Suomen sisävesien suurimmista saarista