Otar Ioseliani
Otar Ioseliani (georg. ოთარ იოსელიანი, s. 1934 Tbilisi)[1] on georgialainen elokuvaohjaaja. Hän muutti Ranskaan, kun hän ei voinut sensuurin vuoksi työskennellä vapaasti Neuvostoliitossa[2].
Ioseliani opiskeli musiikkia ja taidetta Tbilisin konservatoriossa, minkä jälkeen hän muutti Venäjälle ja opiskeli Moskovan yliopistossa ja VGIK-elokuvakoulussa Aleksander Dovženkon oppilaana. Hänen ensimmäinen elokuvaohjauksensa Sapovnela valmistui vuonna 1959. Vuonna 1975 valmistunut Pastorali vertaili Neuvostoliiton maaseudun ja kaupunkien elämäntyyliä toisiinsa, ja se palkittiin Cannesissa ja Berliinissä.[1]
Ioseliani muutti Ranskaan 1979. Hänen elokuvansa Les favoris de la Lune (1985) ja Et la lumière fut (1989) palkittiin Venetsian elokuvajuhlilla.[1][2][3]
Ohjaustyöt
- Akvarel (1958, televisio)
- Sapovnela (1959, lyhytelokuva)
- Aprili (1961, lyhytelokuva)
- Tudži (1964, lyhyt dokumenttielokuva)
- Giorgobistve (1966)
- Dzveli kartuli simghera (1969, lyhyt dokumenttielokuva)
- ”Oli kerran laulurastas” (Iqo šašvi mgalobeli, 1970)
- Pastorali (1975)
- Sept pièces pour cinéma noir et blanc (1983, lyhytelokuva)
- Euzkadi été 1982 (1983, televisiodokumentti)
- Les favoris de la lune (1985)
- Un petit monastère en Toscane (1988, dokumentti)
- Et la lumière fut (1989)
- La chasse aux papillons (1992)
- Seule, Georgie (1995, dokumentti)
- Brigands, chapitre VII (1996)
- Adieu, plancher des vaches! (1999)
- Lundi matin (2002)
- Jardins en automne (2006)
- Chantrapas (2010)
Lähteet
- Ioseliani, Otar (Archive.org) Dictionary of the Georgian National Biograph y. Arkistoitu 13.2.2009. Viitattu 13.9.2011. (englanniksi)
- Song abou a Flower, IFFR, viitattu 25.11.2021 (englanniksi)
- Home Sweet Homeless: The Harmonious Dissonance of Otar Iosseliani, Cinemascope Online 9.8.2013, viitattu 25.11.2021 (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Otar Ioseliani Wikimedia Commonsissa
- Otar Ioseliani Internet Movie Databasessa. (englanniksi)