Osuusliike Kansa

Porin Työväen Osuuskauppaa ryhdyttiin puuhaamaan heti osuustoimintalain tultua voimaan syyskuussa 1901. Perustava kokous pidettiin Eetu Salinin johdolla Porin työväentalolla maaliskuussa 1902, ja liike aloitti toimintansa marraskuun alussa. Ensimmäiseksi johtajaksi palkattiin aikaisemmin puutavara-alalla vaikuttanut Toivo Rintala. PTO:n ensimmäinen liiketila sijaitsi vuokrakiinteistössä Nikolainkatu 4:ssä (nyk. Valtakatu).[1] Vuonna 1905 liike perusti säästökassan jäsentensä talletuksia varten toisena osuusliikkeenä Suomessa.[2] Kolme vuotta myöhemmin PTO osti päätoimipaikakseen Antinkatu 5:ssä sijaitsevan kiinteistön.[1] Vuosikymmenen loppuun mennessä liike oli kasvanut maan kolmanneksi suurimmaksi osuusliikkeeksi Oulun Osuuskaupan ja Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan jälkeen.[3]

Vuosikymmenen vaihteessa PTO avasi uusia myymälöitä VI kaupunginosaan, Aittaluotoon sekä Reposaarelle, ja laajensi toimintaansa myös Porin maalaiskuntaan ja Ulvilaan Toejoelle, Uudellekoivistolle, Vähäraumalle ja Harjunpäähän. Toinen laajenemisvaihe käynnistyi 1913, jonka jälkeen uusia myymälöitä perustettiin Ahlaisiin, Merikarvialle, Kokemäelle ja Kankaanpäähän.[1]

Kansankulma vuonna 1955.

PTO kuului aluksi Rauman osuuskauppapiiriin. Osuuskauppaliikkeen jakautumisen aikana PTO ja yhdeksän muuta piirin osuusliikettä erosi SOK:sta ja muodosti Satakunnan Osuuskauppaliiton, joka liittyi 1916 perustettuun edistysmieliseen Kulutusosuuskuntien Keskusliittoon. Vuonna 1917 PTO oli mukana perustamassa Keskusosuusliike OTK:ta. Jakautumisen seurauksena Porin seudun porvarilliset osuustoimintamiehet perustivat Satakunnan Osuuskaupan samana keväänä.[3]

Vuonna 1918 Porin Työväen Osuuskauppa muutti nimensä Kansaksi. Se oli selvästi kilpailijakseen perustettua Satakunnan Osuuskauppaa suurempi aina sotavuosiin saakka. 1920-luvun lopulla Kansalla 30 toimipaikkaa, kun SO:lla niitä oli vain 15.[2] Sotienvälisenä aikana liike oli myös Porin merkittävin elintarviketeollisuuden toimija. Kansan oma virvoitusjuomatehdas perustettiin 1919, mylly 1922, suurleipomo 1923 ja makkaratehdas 1925.[4] Lisäksi Kansalla oli kalansuolaamoita ja -savustamoita, joita toimi muun muassa Merikarvian Krookassa ja Kasalassa.[5] Vuonna 1927 avattiin myymälä vastavalmistuneeseen Porin kauppahalliin.[6] Vuonna 1932 Kansaan sulautui Porin maalaiskunnan Kyläsaaressa toiminut Kyläsaaren Osuuskauppa.[7] Sotavuosiin mennessä osuusliikkeiden välinen kilpailu tasoittui niin, että vuonna 1941 Kansalla oli 47 ja SO:lla 44 toimipaikkaa.[8] Kansan säästökassa sen sijaan oli selvästi suurempi, sillä esimerkiksi vuonna 1945 talletuksia oli 18 miljoonaa markkaa kun Satakunnan Osuuskaupalla oli vain 4,7 miljoonaa.[9]

Porin Centrum-tavaratalo 1980.

Sotavuosien jälkeen Kansalla oli 59 toimipaikkaa 12 kunnassa eri puolilla Satakuntaa. Se oli jäsenistöltään seitsemänneksi suurin OTK:n jäsen.[10] 1940–1950-lukujen vaihteessa liikkeessä käytiin kommunistien ja sosialidemokraattien välinen valtataistelu, joka 1951 päättyi jälkimmäisten voittoon ja toimitusjohtaja Arvi Torven erottamiseen.^lähde?

Vuonna 1954 valmistui Kansan uusi päätoimipaikka Itäpuiston ja Antinkadun kulmaan. Kansankulmaksi nimetyn kuusikerroksisen rakennuksen suunnitteli OTK:n asunto-osaston arkkitehti Mauri Karhulahti. Sen kahdessa ensimmäisessä kerroksessa olivat myymälä-, toimisto- ja varastotilat sekä kaksi ravintolaa. Neljä ylintä kerrosta oli asuinhuoneistoina.[11] Samana vuonna Kansaan sulautui Porin maalaiskunnan Pihlavassa toiminut Osuusliike Työnapu (ent. Pihlavan Työväen Osuuskauppa).[7]

Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä toiminta laajeni niin, että 1970-luvun alussa Kansalla oli noin 70 toimipistettä.[12] Uudeksi pääliikkeeksi tuli vuonna 1974 Yrjönkadun varrella avattu Centrum-tavaratalo, jonka kiinteistössä toimii nykyään kauppakeskus IsoKarhu.[6] Samana vuonna Kansa avasi Porissa myös maan ensimmäisen Cumulus-hotellin.[13]

Vuonna 1980 Satakunnassa tehtiin laaja fuusio, kun Kansaan sulautettiin Osuusliike Suoja (Rauma), Osuusliike Kehä (Eura), Osuusliike Pohjankangas (Kankaanpää) ja Osuusliike Satarengas (Huittinen), joista muodostettiin Osuusliike Sataseutu. Sen toiminta loppui lokakuussa 1983, jolloin jäljellä olleet 39 paikallista edistysmielistä osuusliikettä ja OTK sulautuivat yhteen uudeksi E-osuuskunta Ekaksi.[7]