Ostretšiny

Ostretšiny[1] (ven. Остречины, suomeksi myös Ahnus[2]) oli seurakunta ja volosti Aunuksen Karjalassa Venäjällä. Se sijaitsi Ostretšinka- eli Ahnusjoen varrella lähellä Syvärin yläjuoksua noin sata kilometriä Petroskoista etelään.

Sergei Prokudin-Gorskin värivalokuva Ostretšinysta vuodelta 1909.

Ostretšinyn pogosta mainitaan vuoden 1563 verokirjassa. Se käsitti 1700-luvulle saakka myös Latvan, Soutjärven, Šokšun, Iivinän ja Juksovitšin seurakunnat.[3] Seudun asukkaat olivat venäläistyneitä vepsäläisiä tai lyydiläisiä[4]. Nimitys Ostretšiny ja sen vepsänkielinen vastine Ahnuz perustuvat molemmat ahventa tarkoittaviin sanoihin[5].

Ostretšinyn kirkonkylä koostui 1860-luvun alussa Burakovan, Navolokin, Ostaševan ja Vorobjovan kylistä. Seurakuntalaiset harjoittivat laivanrakennusta, maanviljelyä ja puunhankintaa. Kirkolla pidettiin vuosittain suuret markkinat.[6]

Petroskoin kihlakuntaan kuulunut volosti käsitti Ostretšinyn, Gak-rutšein ja Muromljan kyläkunnat[7]. Se rajoittui lännessä Mätysovaan, pohjoisessa Latvaan, idässä Soutjärveen ja etelässä Lotinapellon kihlakuntaan[8]. Vuonna 1905 volostissa oli 30 kylää ja 3 309 asukasta. Kunnantalo sijaitsi Vorobjovassa.[7]

Volosti liitettiin vuonna 1920 Karjalan työkansan kommuunia perustettaessa Lotinapellon kihlakuntaan[9]. Vuodesta 1927 lähtien se kuului kyläneuvostona Leningradin alueen Voznesenjen piiriin. Jatkosodan aikana alue oli suomalaisten miehittämä. Kylät jäivät vuonna 1950 Ylä-Syvärin tekojärven alle.[10]

Alue kuuluu nykyään Leningradin alueen Podporožjen piiriin. Se on täysin asumaton.

Lähteet

Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas Eesti keelen instituut. Viitattu 11.5.2022.
Kielletyt kartat 3: Itä-Karjala 1941–1944, s. 9, 70. Porvoo: Atlas Art, 2009. ISBN 978-952-5671-16-2.
Žukov, Aleksei: Pogosty, volosti i prihody Karelii (po materialam perepisei Zaonežskih pogostov kontsa VI – serediny XVIII vv.) Karelski nautšnyi tsentr RAN. Viitattu 11.5.2022.
Pahomov, Miikul: Lyydiläiskysymys: kansa vai heimo, kieli vai murre?, s. 65–66. Helsinki: Helsingin yliopisto & Lyydiläinen Seura, 2017. ISBN 978-951-51-2902-4. Teoksen verkkoversio.
Mullonen, I.: Otšerki vepsskoi toponimii, s. 131. Sankt-Peterburg: Nauka, 1994. ISBN 5-02-028155-7.
Ostretšinski pogost Pravoslavnyje prihody i monastyri Severa. Viitattu 11.5.2022.
Ostretšinskaja volost Petrozavodskskogo ujezda Olonetskaja gubernija. Viitattu 11.5.2022.
Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.
Namjatova, Je. S.: Administrativno-territorialnoje delenije Karelii v istoritšeski period XV–xx vekov. Bjulleten Muzeja istorii Kulturnogo tsentra MVD po Respublike Karelija, 1(40)/2013, s. 9.
Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti Sistema klassifikatorov Sankt-Peterburga. Arkistoitu 30.7.2019. Viitattu 11.5.2022.

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit

Vienan Karjala

Kemin kihlakunta	Jyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi

Aunuksen Karjala

Poventsan kihlakunta	Danilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakunta	Ahnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakunta	Aunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Eesti Keele Instituudi kohanimeandmebaas Eesti keelen instituut. Viitattu 11.5.2022.

[2] Kielletyt kartat 3: Itä-Karjala 1941–1944, s. 9, 70. Porvoo: Atlas Art, 2009. ISBN 978-952-5671-16-2.

[3] Žukov, Aleksei: Pogosty, volosti i prihody Karelii (po materialam perepisei Zaonežskih pogostov kontsa VI – serediny XVIII vv.) Karelski nautšnyi tsentr RAN. Viitattu 11.5.2022.

[4] Pahomov, Miikul: Lyydiläiskysymys: kansa vai heimo, kieli vai murre?, s. 65–66. Helsinki: Helsingin yliopisto & Lyydiläinen Seura, 2017. ISBN 978-951-51-2902-4. Teoksen verkkoversio.

[5] Mullonen, I.: Otšerki vepsskoi toponimii, s. 131. Sankt-Peterburg: Nauka, 1994. ISBN 5-02-028155-7.

[6] Ostretšinski pogost Pravoslavnyje prihody i monastyri Severa. Viitattu 11.5.2022.

[gubernija-7] Ostretšinskaja volost Petrozavodskskogo ujezda Olonetskaja gubernija. Viitattu 11.5.2022.

[8] Härkönen, Iivo (toim.): Karjalan kirja, s. 828. Porvoo–Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1932.

[9] Namjatova, Je. S.: Administrativno-territorialnoje delenije Karelii v istoritšeski period XV–xx vekov. Bjulleten Muzeja istorii Kulturnogo tsentra MVD po Respublike Karelija, 1(40)/2013, s. 9.

[10] Spravotšnik istorii administrativno-territorialnogo delenija Leningradskoi oblasti Sistema klassifikatorov Sankt-Peterburga. Arkistoitu 30.7.2019. Viitattu 11.5.2022.