Osterivinokas

Osterivinokas (Pleurotus ostreatus) on lahottajasieniin tarkemmin valkolahosieniin kuuluva, vaaleanvärinen ruokasieni. Suomessa sieni on huomattavan eteläpainotteinen lehtosieni, jota esiintyy kannoissa ja lahoavissa puissa, mutta sitä myös viljellään. Tuntomerkkeinä ovat huomattavan tiheät heltat ja epäkeskinen kasvu, esiintyminen ryhminä, lyhyt varsi ja valkoisen harmaa, nuorempana litteä, myöhemmin kupera lakki. [3] Kaiken kaikkiaan vaihtelevuutta esimerkiksi värityksessä on paljonkin.

Osterivinokas
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Agaricales
Heimo: Pleurotaceae
Suku: Isovinokkaat Pleurotus
Laji: ostreatus
Kaksiosainen nimi

Pleurotus ostreatus
(Jacq.) P. Kumm. [2]
Katso myös

  Osterivinokas Commonsissa

Osterivinokas sisältää lipidejä, steroideja (ergosteroli), rasvaliukoisia vitamiineja, B-ryhmän vitamiineja, mono-, oligo- ja polysakkarideja (beta-glukaani nimeltään pleuraani), aminohappoja, peptidejä, glykoproteiinia (lektiini), kitiinin kaltaista kuitua, entsyymejä ja alifaattisia hiilivetyjä.

Viljely

Osterivinokas on maailmanlaajuisesti yksi eniten viljellyistä sienilajeista herkkusienten jälkeen. Se kasvaa hyvin vaatimattomassa olkisubstraatissa ja tuottaa runsaan sadon.

Käyttö

Osterivinokkaalla on suotuisa vaikutus rasva-aineenvaihduntaan, se voi vahvistaa elimistön vastustuskykyä bakteeri- ja virusinfektioita (esim. syylät) vastaan ja lisäksi se on hyvin monipuolinen ravintolähde.

Osterivinokasta voidaan käyttää ravinnoksi eri tavalla valmistaen.

Kuivattua ja jauhettua osterivinokasta käytetään sisäisesti nautittuna rohdoksena, lähinnä syylien hoidossa. Eniten tutkittu osterivinokkaan vaikutuksista lienee sen kolesterolia laskeva vaikutus. Rotilla, jotka saivat 5 % osterivinokasta sisältävää ruokaa, laski seerumin kolesteroli 82 % ja maksan kolesteroli 55 %, kahdeksan viikon koejakson aikanalähde?. Osterivinokas stimuloi kolesterolia hajottavaa entsyymiä (7-alfa-hydroksylaasi)lähde?. Lisäksi osterivinokas sisältää monakoliini K:ta, joka estää kolesterolia syntetisoivaa entsyymiä. Osterivinokas vähentää peroksidiradikaalien muodostumista ja LDL:n hapettumista in vitro eli se toimii antioksidanttina. Eräässä tutkimuksessa betaglukaani edisti bakteeri-infektioille altistettujen hiirten eloonjäamistä. Osterivinokkaalla näyttäisi myös olevan syövältä suojaavaa vaikutusta sekä antiviraalista (virusten kasvua estävää) vaikutusta.

Lähteet
  1. Osterivinokas – Pleurotus ostreatus Laji.fi. Viitattu 1.8.2022.
  2. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 22.8.2008
  3. Tohtori.fi Luettu 08.05.2010

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.