Ossi Ahlapuro

Ossi Antero Ahlapuro (18. heinäkuuta 1939 Viipuri[1] – 29. tammikuuta 2023 Helsinki[2][3]) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän työskenteli Yleisradion Radioteatterissa 1967–2001 ja on tunnettu monista äänirooleistaan myös animaatioelokuvissa.

Ossi Ahlapuro
Ossi Ahlapuro vuonna 2012.
Ossi Ahlapuro vuonna 2012.
Henkilötiedot
Koko nimi Ossi Antero Ahlapuro
Syntynyt18. heinäkuuta 1939
Viipuri
Kuollut29. tammikuuta 2023 (83 vuotta)
Helsinki
Ammatti laulaja, näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1961–2018
Merkittävät roolit Frollo
(Notre Damen kellonsoittaja)
John Silver
(Aarreplaneetta)
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Nuorena Ahlapuro asui Helsingissä, jossa hänen isänsä työskenteli rautateillä. Viulunrakennusta harrastava isä laittoi Ossi-pojan viulutunneille, joilla hän kulki kymmenisen vuotta kunnes lopetti aloittaessaan työelämän. Ahlapurolla ei ole teatterialan opintoja, mutta hyvänä laulajana hän pääsi mukaan Punainen Mylly -revyyteatteriin vuosiksi 1960–1963. Ensimmäinen rooli oli unkarilaisessa laulunäytelmässä Kylän heittiö, jossa hän arvostelijan mukaan elehti lavalla ”kuin lautapäähärkä”.[4]

Punaista Myllyä seurasi vuosi Teatteri Jurkassa ja pari vuotta Kotkan kaupunginteatterissa, kunnes Ahlapuro sai kiinnityksen Radioteatteriin 1967.[5] Yleisradion palveluksessa hän jatkoi 34 vuotta vuoteen 2001 saakka. Uraan mahtui ilmeisesti yli tuhat äänitehtävää, joista Ahlapuro arvosti eniten Leopold Bloomin roolia Timo Humalojan vuonna 1982 James Joycen romaanin pohjalta ohjaamassa Odysseuksessa.[4] Ossi Ahlapuro esitti Elmoa kuunnelmassa Elmo, urheilija.

Kesällä 2009 Ahlapuro näytteli Samppalinnan kesäteatterissa Elviksestä kertovassa musikaalikomediassa All Shook Up – Elvistellään. Syksyllä 2010 hän näytteli Zorbaksen roolin Varkauden Teatterissa, jossa hän kaksi vuotta aiemmin oli tehnyt Makar Tšudran roolin näytelmässä Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen.[6]

Ahlapuro lauloi 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa duettoja Ritva Oksasen kanssa. Kesän 1970 suuri hitti Suomessa oli heidän levyttämänsä ”Maria Isabel”. Sen menestyksen myötä Ahlapuro sai levyttää esikoisalbuminsa Minne kukat kadonneet, joka oli Suomen ensimmäinen näyttelijän tekemä levyalbumi. 1970-luvulta lähtien Ahlapuro esiintyi Suomen lisäksi Kreikan Ródoksella erityisesti suomalaisten suosimassa yökerho Ellissä.[4]

Ahlapuro esiintyi pakastimeen jäätyneenä miehenä 1960-luvun lopun televisiosarjassa Pidättekö ostereista. Toukokuussa 2009 Ahlapuro vieraili Salatut elämät -sarjassa, jossa hän näytteli Salla Mattilan isää Markku Mattilaa.

Ahlapuro kuoli syöpään 83-vuotiaana tammikuussa 2023.[2][7]

Diskografia

Albumit
  • Minne kukat kadonneet  (1970)
  • Kreikkalaisittain  (1986)

Kokoelmat

Filmografia

Elokuvat
Vuosi Elokuva Rooli
1970Päämajalaulava sotilas junassa
1996 Syrjähyppyjä Palle
1997Siivoton juttuisännöitsijä
2001Epäilyksen varjo
2004Väärät kengätHeimo
2018Varasto 2Ernesti, Kirstin setä
Ihmisen osa liikemies

Televisiosarjat
Vuosi Sarja Rooli
1995Suloinen myrkynkeittäjäpoliisi
1995, 1999KotikatuKerkko / asiakas huoltoasemalla
1997Vuoroin vieraissaMartti Kaivanto, Tonin isä
1998KlubiRisto Routavuori
2000RaidYlikomisario Tuomela
2001SeitsemänViirre
Kivi ja KilpiGunnar
Joulukalenterijoulupukki
2002Niin paljon parempi mieshaudankaivaja / herrasmies
Yhteinen huone
Tummien vesien tulkitKatajamaa
2005Handu pumpullaPertsa
2006Mogadishu Avenuekuski
2009Salatut elämätMarkku Mattila
2018 Kummeli esittää: Kontio & Parmas miespotilas

Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Lähteet
  1. Suomen teatterit ja teatterintekijät 1993, Tammi 1993
  2. Lempinen, Jenna; Kaskinen, Miikka: Näyttelijä Ossi Ahlapuro on kuollut, tytär kertoo viimeisistä hetkistä Ilta-Sanomat. 29.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
  3. Mattlar, Mikko: Muistokirjoitus Helsingin Sanomat. 16.2.2023. Viitattu 16.2.2023.
  4. Kumpulampi, Kari: Mr Ääni on monessa mukana (Arkistoitu – Internet Archive), Suur-Tampere 3.6.2014 14, viitattu 20.12.2014.
  5. Verneri Veistäjä: Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 127. Helsinki: Tammi, 1965.
  6. Ahlapuro, Ossi, Ilona-esitystietokanta, Teatterin tiedotuskeskus, viitattu 19.12.2014.
  7. Koste, Henna: Ossi Ahlapuro on kuollut Iltalehti. 29.1.2023. Viitattu 29.1.2023.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.