Osmo Tuomi
Osmo Onni Tuomi (20. elokuuta 1937 Pori – 19. maaliskuuta 2011 Tammisaari) oli suomalainen kommodori ja kansainvälisen politiikan tutkija.[1]
Tuomi valmistui Merisotakoulusta 1959, jonka jälkeen hän palveli Merivoimien aluksilla ja vuodesta 1965 lähtien esikunnan taisteluvälineosastolla. Vuonna 1969 Tuomi suoritti Ruotsin sotakorkeakoulun merisotalinjan kurssin ja toimi 1970-luvulla tykkiveneen päällikkönä sekä miinalaivueen komentajana. Vuosina 1980–1985 Tuomi oli merivoimien yleisesikuntaosaston päällikkönä. Erottuaan merivoimien palveluksesta hän työskenteli Oy Veho Ab:n aseosaston päällikkönä.[1]
Vuonna 1993 Tuomi ylennettiin reservissä kommodoriksi.[2] Hän opiskeli työn ohessa Helsingin yliopistossa valtiotieteitä ja väitteli tohtoriksi vuonna 1996.[1]
Osmo Tuomen isä oli lehtori Onni Tuomi (1906–2004). Hänen isovanhempansa olivat kansanedustajat Onni Tuomi ja Lempi Tuomi.[3]
Teokset
- Uusi geopolitiikka: Geopoliittisen perspektiivin soveltuvuus kansainvälisen politiikan tulkintaan maailman ja ajattelutapojen muuttuessa. Väitöskirja. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-66264-8-3.
- The New Geopolitics: The World System and Northern Europe Seen from Modern Geopolitical Perspective. Finnish Defence Studies 11. Helsinki: National Defence College, 1998. ISBN 951-25094-7-4.
- Seuraako Euroopan unioni aikaisempien suurvaltojen kehitystä?. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, 2003. ISBN 951-25140-5-2.
- Illi, Esko – Tuomi, Osmo – Tuurnala, Alpo – Bergholm, Ilpo: Suomen laivasto 3: 1969–2003. Helsinki: Meriupseeriyhdistys & Suomi Merellä -säätiö, 2008. ISBN 978-951-95298-4-4.
Lähteet
- Lehti, Aarni – Jyrämä, Matti: Kommodori, valtiotieteen tohtori Osmo Tuomi (Maksullinen artikkeli.) 12.5.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.2.2022.
- Vem och vad 2010, s. 775. Helsingfors 2010. ISBN 978-951-50-2002-4
- Onni Tuomi 11.10.2020. Geni. Viitattu 21.2.2022.