Osmo Järvi

Osmo Henrik Järvi (1. tammikuuta 1911 Helsinki – 21. maaliskuuta 2000 Turku)[1][2] oli suomalainen patologian tutkija, professori ja Turun yliopiston rehtori.[1]

Osmo Järvi
Osmo Järvi.
Henkilötiedot
Syntynyt	1. tammikuuta 1911 Helsinki
Kuollut	21. maaliskuuta 2000 (89 vuotta) Turku
Kansalaisuus	suomalainen
Ammatti	lääkäri, patologisen anatomian professori, yliopiston rehtori
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Turun yliopisto (LL ja LT 1937)
Instituutti	Turun yliopisto
Palkinnot	Muotokuva (TY), kunniatohtori (ÅA 1968, TY 1980, OY 1983). SL K I, SVR K, VR 4 tlk, VR 4, Mm (1939–40 ja 1941–45), TanskDR K[1]
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Järven vanhemmat olivat kalabiologi ja professori Toivo Järvi sekä Helfrid Helena Suitiala (ent. Söderman).[1][2][3] Järvi tuli ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta vuonna 1929 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1937, jolloin hän myös sai tohtorin arvon väiteltyään jo vuonna 1935.[1][2][4] Hänen saksankielinen väitöskirjansa (1935) oli otsikoitu Über den Bau der Trachea- und Larynxdrüsen und der Drüsenzellen bei einigen Säugetieren : Beitrag zur Frage von der Bedeutung des Golgi-Apparats und anderer Zellkomponenten für den Sekretionsprozess : Beobachtungen in Betreff der Adenomerentheorie.[5] Järvi oli Helsingin yliopiston mikroskooppisen anatomian dosentti vuosina 1940–1945.[1][2][4]

Työurallaan Järvi toimi Helsingin yliopiston anatomian laitoksen amanuenssina (1932-1937) ja patologisen anatomian laitoksen amananuenssina (1939–44).[1][2][4] Sotavuosina hän oli kenttä- ja sotasairaalan lääkärinä sekä puolustusvoimien patologina.[4] Järvi toimi Turun yliopiston patologisen anatomian professorina vuosina 1944–1977, vastaperustetun lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina 1945–1954 ja yliopiston rehtorina 1954–1960.[1][2][6] Järven dekaanikaudella rakennettiin lääketieteellisen tiedekunnan laitosrakennukset ja hänen rehtorikaudellaan perustettiin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta.[2] Rehtorikauden jälkeen Järvi palasi hoitamaan professorin virkaan vuodesta 1960 eläkkeelle jäämiseensä saakka (1978).[6]

Hön teki tutkimusta muun muassa sylkirauhasten, haiman ja suonipunosten mikroskooppisesta rakenteesta ja eritteen muodostumisesta niiden soluissa, nenä- ja mahakasvaimista sekä munuaispatologiasta.[1] Tutkijana hän kuvasi ensimmäisenä maailmassa elastofibrooman ja membranoottisen osteodysplasian.[4]

Järvi toimi Suomen edustajana Kansainvälisessä syöväntorjuntajärjestössä.[4] Lisäksi hän oli valtion lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, Turun Suomalaisen Yliopistoseuran neuvottelukunnan puheenjohtaja 1976–1983 ja V. A. Koskenniemen seuran puheenjohtaja 1987–1991. Hän oli myös Matti Virkkusen valitsijamies vuoden 1968 presidentinvaalissa.[2] Hänet vihittiin Helsingin, Turun ja Oulun yliopistojen sekä Åbo Akademin kunniatohtoriksi.[4]

Järven puoliso oli vuodesta 1937 lääketieteen lisensiaatti Enne-Maija Kinnunen. Matematiikan professori Timo Järvi on heidän poikansa.[1][2] Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan rakennuksessa Medisiinassa oleva luentosali on nimetty hänen mukaansa Osmo Järvi -saliksi.