Osmiumtetroksidi
Osmiumtetroksidi on kemiallinen yhdiste, jonka kaava on OsO4. Sitä syntyy varsinkin hienojakoisen osmiumjauheen hapettuessa ilman hapen vaikutuksesta[1]. Sitä käytetään väriaineena elektronimikroskooppikuvauksessa kontrastin parantamiseksi ja alkeenien hapettamiseen dioleiksi yhdessä N-metyylimorfoliini-N-oksidin tai eräiden muiden ko-hapettimien kanssa[2]. Se on erittäin myrkyllistä[1]. Pieninäkin annoksina se on paikallisesti sekä iholla että hengitysteissä ärsyttävää. Sen tiedetään aiheuttavan pysyviäkin sarveiskalvon vaurioita ja keuhkotulehduksia. Eläinkokeissa se on aiheuttanut keuhkoödeemaa ja kuolemia.[3]
Osmiumtetroksidi | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 20816-12-0 |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | OsO4 |
Moolimassa | 254,23 g/mol |
Ulkomuoto | kellertäviä kiteitä |
Sulamispiste | 40,25 °C |
Kiehumispiste | 129,7 °C |
Tiheys | 4,91 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 6,5 g/100 ml |
![](../I/Osmium_tetroxide_0.1_gram_in_ampoule.jpg.webp)
Lääkkeenä
Osmiumtetroksidia eli niin sanottua osmiumhappoa on käytetty yhdessä kortikosteroidien kanssa nivelreuman hoitoon valikoiduissa tapauksissa kemiallisen synovektomian menetelmänä, eli sillä on pyritty tuhoamaan paikallisesti kipeytyneitä, sairauden runtelemia polvinivelen pehmytosia, erityisesti nivelvoidekalvoja[4]. Kunnollinen näyttö tämän hoidon tehokkuudesta puuttuu.[5][6]
Lähteet
- E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 484. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
- Christen M. Giandomenico :Platinum-Group Metals, Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 01.07.2013
- Osmiumtetroksidi tyosuojelu.fi. 2007. Viitattu 13.6.2019.
- Niilo Pesonen ja Eero Ponteva: Lääketieteen sanakirja, s. 436. Helsinki: WSOY, 1972.
- Mauno Airaksinen: ”Muita reuman hoidossa käytettyjä lääkeaineita”, Farmakologia ja toksikologia, s. 382. Kolmas painos. Helsinki: Kandidaattikustannus, 1982. ISBN 951-99395-7-1.
- Pekka Hannonen: Kemiallinen synovektomia Suomalainen lääkäriseura Duodecimin julkaisuja. 13.8.2009. Viitattu 13.6.2019.