Oskari Pyhälahti

Pyhälahden vanhemmat olivat maanviljelijä Antti Pyhälahti ja Maija Luoma-aho. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilma Margareta Karppisen kanssa, joka kuoli vuonna 1957. Avioliitosta syntyi neljä lasta: Eero -21, Maila -26, Hillervo -28 ja Simo -32. Toistamiseen Pyhälahti avioitui vuonna 1964 Saimi Kristiina Hiltusen o.s. Pirnes kanssa. Peltola kävi kansakoulun ja myöhemmin vuodesta 1926 alkaen hän suoritti yksityisesti viisi luokkaa Viipurin reaalikoulussa. Hän kävi armeijan voimistelukurssin Jyväskylässä vuonna 1919 ja Reserviupseerikoulun Haminassa vuonna 1926.[1][2]

Jääkäripataljoona 27:n 3. komppania.

Pyhälahti työskenteli maanviljelijänä Vimpelissä ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 1. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin 26. marraskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja sieltä edelleen Altonan työosastoon.[1][2]

Pyhälahti palasi Suomeen sisällissodan jälkeen 29. marraskuuta 1918 ja astui armeijan palvelukseen 30. tammikuuta 1919 aliupseeriksi ylennettynä. Hänet sijoitettiin Kajaanin sissipataljoonaan, josta muodostettiin myöhemmin Pohjanmaan jääkäripataljoona. Hän toimi pataljoonassa koulutusaliupseerina ja komppanianvääpelinä 3. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 12. maaliskuuta 1926 alkaen 2. komppaniaan ja määrättiin edelleen 15. joulukuuta 1927 alkaen nuoremmaksi upseeriksi. Armeijasta Pyhälahti siirrettiin 1. elokuuta 1932 alkaen päälliköksi Kainuun suojeluskuntapiirin 3. alueelle, jossa hän palveli aina talvisotaan saakka.[1][2]

Pyhälahti osallistui talvisotaan komppanianpäällikkönä Erillinen pataljoona 14:ssa. Hän osallistui taisteluihin Kuhmossa, jossa hän haavoittui Rastissa jouluaattona 1939. Hän toimi välirauhan aikana komppanianpäällikkönä Jalkaväkirykmentti 44:ssä ja hoiti samalla pataljoonan komentajan tehtäviä. Myöhemmin hän siirtyi aluepäälliköksi Kainuun suojeluskuntapiiriin. Jatkosodan puhjettua Pyhälahti komennettiin komppanianpäälliköksi Jalkaväkirykmentti 31:een, myöhemmin hän toimi I pataljoonan virkaa tekevänä komentajana. Kyseisestä tehtävästä hänet siirrettiin lähettiupseeriksi rykmentin esikuntaan, jossa hän palveli vuoteen 1942 saakka. Pyhälahti osallistui jatkosodan taisteluihin Hukkajärvellä, Omeliassa, Ontrosenvaaralla ja Ontajoella. Vuodesta 1942 alkaen hän toimi Lieksan ilmasuojelupäällikkönä aina sodan loppuun saakka. Sotien jälkeen hänet siirrettiin toimistopäälliköksi Kainuun sotilaspiirin esikuntaan, jossa hän palveli vuoteen 1946 saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta. Armeijasta eron jälkeen hän työskenteli Rakennusliike R. R. Tolppanen & pojat Oy:n palveluksessa vuoteen 1950 saakka, jolloin siirtyi Vakuutusyhtiö Pohjan palvelukseen ja palveli yritystä vuoteen 1951 saakka. Hänet on haudattu Kajaaniin. [2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Aliupseeri 30. tammikuuta 1919 Kersantti 1. huhtikuuta 1919 Vääpeli 1. huhtikuuta 1921 Reservin vänrikki 15. joulukuuta 1927 Reservin luutnantti 15. syyskuuta 1931 Reservin kapteeni 1940		Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera (1940 ja 1942) Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 2. lk. mitali Suojeluskuntain ansioristi Talvisodan muistomitali Jatkosodan muistomitali Karjalan Vapaussodan muistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi Unkarin ensimmäisen maailmansodan muistomitali

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.