Oskar Osberg
Oskar Peter Osberg (28. huhtikuuta 1836 Arensburg, Viro – 14. huhtikuuta 1901 Helsinki) oli suomalainen insinööri ja tehtailija.[1]
Osbergin vanhemmat olivat ruotsalainen kupariseppä Karl August Osberg (1807–1863) ja Anna Juliana Jürgenfeld (1806–1869). Perhe muutti Virosta Helsinkiin 1840 ja Karl August Osberg perusti Mikonkadulle vuonna 1845 oman kuparisepänverstaan. Oskar Peter Osberg kävi Helsingin teknillisen reaalikoulun ja opiskeli sitten kahden vuoden ajan Englannissa. Osberg jatkoi isänsä perustaman yrityksen toimintaa yhdessä lankonsa August Baden kanssa. Osberg & Bade:n nimellä toiminut konepaja toimi aluksi Mikonkadulla Helsingissä. Vuonna 1863 Osberg ja Bade hankkivat vuokraoikeuden Sörnäisissä sijainneeseen Näkin huvila-alueeseen ja ostivat alueella toimineen ajoneuvotehtaan jonka olivat perustanut vuonna 1854 everstiluutnantti Carl Otto Ramstedt ja Nicolai Smith.[1]
Osberg & Baden konepajan toiminta laajeni uudessa sijaintipaikassa nopeasti ja erityisesti Venäjän-Turkin sodan aikana 1877–1878 konepaja valmisti suuret määrät patruunalaatikoita ja kuormastovaunuja Venäjän armeijalle. Konepaja valmisti 1870-luvulla myös tavaravaunuja vuonna 1873 valmistuneen Hanko-Hyvinkää-radan omistajayhtiölle. Konepajan palveluksessa oli 1870-luvulla parhaimmillaan noin 1 000 työntekijää. Konepajalla 25. lokakuuta 1875 tapahtunut tulipalo ja Venäjän-Turkin sodan päättymisen jälkeen seurannut lamakausi saattoivat konepajayhtiön talousvaikeuksiin. Konepajan osti vuonna 1882 pidetyssä konkurssihuutokaupassa Osbergin veli, senaatinkanslisti Julius Rudolf Osberg (1842–1910). Konepajan toiminta jatkui nyt Osbergin konepajan nimellä ja Oskar Peter Osberg johti konepajaa yksin Baden muutettua Venäjälle vuonna 1882. [1]
Konepajan osti vuonna 1892 Siltarakennus Oy ja tästä sai alkunsa Kone- ja Siltarakennus Oy. Osberg oli vielä vuoteen 1899 saakka uudessa yhtiössä johdon varamiehenä. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1901 maksasairauteen.[1]
Oskar Peter Osberg oli naimisissa vuodesta 1864 Olga Helena Clopattin (1844–1906) kanssa jonka isä oli Sveitsistä Suomeen muuttanut konditoriamestari Conrad Clopatt,[1]