Oscar Norrmén

Oscar Norrmén (5. lokakuuta 1822 Hämeenlinna – 15. marraskuuta 1889 Helsinki) oli suomalainen senaattori, aateloitu salaneuvos ja valtiopäivämies.[1][2]

Norrménin vanhemmat olivat laamanni Johan Emmanuel Norrmén ja Christina Fredrika Demoen. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1844, tuli hovioikeuden auskultantiksi 1846 ja palveli senaatissa vuodesta 1849 alkaen. Itämaisen sodan aikana hänet määrättiin Ahvenanmaalle, mistä hän pelasti kruununrahaston Ruotsin kautta Suomeen. 1854 Norrménista tuli senaatin kanslisti, 1857 hän toimi Helsinki-Hämeenlinna-rautatierakennustoimikunnan sihteerinä ja 1860 maanviljelystoimikunnan esittelijäsihteerinä. Senaattoriksi ja valtiovaraintoimikunnan toisen osaston päälliköksi Norrmén nimitettiin 1867, vuosina 1871–1873 hän oli kamaritoimituskunnan ja 1873–1888 maanviljelystoimikunnan päällikkö. Hän edisti viimeksi mainitussa tehtävässään varsinkin karja- ja meijeritalouden kehitystä. Esimerkiksi 1881 perustettiin ylempi meijeriopisto Mustialaan, meijerinäyttelyitä pidettiin ja Suomeen kutsuttiin meijerialan asiantuntijoita Sveitsistä ja Tanskasta. Mustialaan perustettiin myös ensimmäinen maatalouskoeasema ja Suomeen nimitettiin ensimmäiset maanviljelysinsinöörit. Norrmén tuki myös rautateiden rakentamista. Suomen kielen aseman parantamiseen tähtääviä toimia hän ei sen sijaan suosinut. Norrmén aateloitiin 1884. Hän oli aatelisäädyssä valtiopäiväedustaja 1885 ja 1888.[1][2]

Norrménin puoliso vuodesta 1855 oli Selma Emelie Stjernvall (k. 1917), Alfred Norrmén oli heidän poikansa.[2]