Orotšin kieli

Orotšit elävät etupäässä Habarovskin aluepiirissä. Suurin osa heistä asuu Tatariansalmen rannalla Sovetskaja Gavanin kaupungissa, sen lähiympäristössä sekä Vaninon piirissä. Pienempi ryhmä asuu Amurin rannoilla Amurskissa, Komsomolsk-na-Amuressa sekä Amurin ja Ultšan piireissä. Muutamia orotšiperheitä on Primorjen aluepiirissä.[3]

Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 883 orotšia.[4] Heihin oli kuitenkin luettu mukaan myös Sahalinilla asuvia orokkeja. Tarkennettujen tietojen mukaan orotšeja oli 671 ja orotšin kielen puhujia 133 henkeä.[5]

Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 686 orotšia[6] ja 257 orotšin puhujaa.[7] Todellisuudessa orotšin puhujia arvioidaan olevan huomattavasti vähemmän.[8] Tarkempi tilasto osoittaa, että Habarovskin aluepiirin 426 orotšista kaikki osaavat venäjää ja vain 18 henkeä ilmoitti puhuvansa orotšia.[9]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 8 orotšin puhujaa[10].

Orotši kuuluu tunguusikielten pohjoishaaran amurilaiseen ryhmään.[11] Sen lähimpiä sukukieliä ovat nanai ja udehe. Kieli jakautuu kolmeen murteeseen. Hadin murre muistuttaa eniten udehea, Tumninin ja Hungarin murteet ovat lähempänä nanaita.[12]

1930-luvulla orotšia pidettiin virheellisesti udehen murteena ja udehea yritettiin opettaa orotšeille koulussa muutaman vuoden ajan. 2000-luvun alussa ilmestyi yksi orotšin kielen oppikirja.[13]

Orotšia voidaan pitää käytännöllisesti katsoen kuolleena kielenä. 1950-luvun lopulla vanhukset osasivat sitä vielä hyvin, mutta lapset ja nuoret puhuivat vain venäjää. Nykyään vanhukset muistavat muutamia lauseita ja sanoja, mutta hekään eivät käytä kieltä päivittäiseen kanssakäymiseen.[14]

• Orotšit

• Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.