Ormajärvi

Järven pinta-ala on 657 hehtaaria eli 6,6 neliökilometriä. Se on 3,5 kilometriä pitkä ja 3,4 kilometriä leveä. Se on avoselkäinen järvi, jonka tuulia ainoastaan Sajaniemen kärki hieman hidastaa. Siinä on kolme saarta, joiden pinta-alat ovat hieman yli aarin kokoiset. Suurin saarista on Kellosaari, joka sijaitsee järven kaakkoiskulmassa yhdessä toisen nimettömän saaren kanssa. Kolmas saari sijaitsee järven pohjoispäässä. Kaikissa saarissa on rakennus. Saarten rantaviivan yhteispituus on vain 450 metriä.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 63 miljoonaa kuutiometriä eli 0,063 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 9,6 metriä ja suurin syvyys on 29,4 metriä. Järvellä on yksi syvänne, joka on kuin 1,5 kilometriä pitkä ja yli 25 metriä syvä allas. Syvänteessä on useassa kohtaa 29 metriä syvää. Syvin kohta sijaitsee syvänteen eteläpäässä, joka on järven eteläosan keskellä.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 16 kilometriä ja noin puolet rannoista ovat peltomaata ja loput harjujen tai moreenimaiden metsämaata. Harjuja ovat esimerkiksi Untulanharju, Vanhakartanonmäki ja Kukkuramäki. Kaakkoispäässä sijaitsee Lammin taajama, joka ei kuitenkaan ulotu aivan rantaan saakka. Rannoilla on harvaa haja-asutusta, joiden välissä on jonkin verran vapaa-ajan asuntoja. Länsirantojen lähiympäristössä sijaitsee Niemenkulma, Parikkalan Maantiekulma ja Katinsilta ja niiden vastarannalla Sankola. Sankolasta etelään on Vanhakartanon kulmakunta. Valtatie 12 ja kantatie 54 kulkevat kauempana järvestä, mutta niiltä tulee tiet järven rannoille. Järven itärannan tuntumassa kulkee yhdystie 3191.[2][1][3]

Järven erikoiseen vesikasvillisuuteen kuuluvat esimerkiksi kalvasärviä, uposvesitähti ja hentovita. Yhdessä viereisen Untulanharjun kanssa Ormajärvi muodostaa valtakunnallisesti arvokkaan luonnontyyppien kokonaisuuden, ja on mukana Natura 2000 -ohjelmassa.[4]

Ormajärven–Untulan kulttuurimaisemat ovat myös yksi Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista.[5]

Panoraamakuva Ormajärvestä järven etelärannalta.

Kellosaari kesällä 2011

Ormajärven kaislikkoa Untulanrannasta nähtynä.

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueen (35.7) Ormajoen valuma-alueeseen (35.79), jonka Ormajärven valuma-alueeseen (35.792) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 94,1 metriä mpy.[1][6]

Ormajärvi kuuluu valuma-alueensa latvajärviin ja sen vedet ovat peräisin lähiympäristön ojista ja pohjavedestä [4]. Lovonoja on Lovonjärven (4 ha) laskuoja, joka laskee Ormijärveen Untulaharjun pohjoispuolella. Sen valuma-alueella ovat myös Lamminjärvi ja Lampellonjärvi (6 ha). Järven pohjoispäähän laskee lyhyttä laskuojaa myöten Kyynärönjärvi (24 ha), jonka valuma-alue jää Evojoen valuma-alueen eteläpuolelle. Valuma-alueella ovat myös Särkijärvi (4 ha), Haukilammi (5 ha) ja Takaperänjärvi (19 ha). Riuttamäen harjun eteläpuolelta laskee Kaurastenjärvi (5 ha) järven pohjoispäähän.[1][6]

Järven laskujoki on Ormijoki, joka laskee viiden kilometrin päässä Suolijärveen.[1]

Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 on järven laskujoki Ormijoki luontaisen kaltainen joki, josta oli raivattu tulvaniittyjä koko joen pituudelta. Se on nykyään oikaistu ja syvennetty, joten sen perkaaminen on vaikuttanut Ormijärven vedenpintaan. Vanhassa kartassa on kaksi poikkeuksellista saarta. Toisesta on tullut järvenlaskun myötä joko Iso-Vohlio tai Pikku-Vohlion niemi, ja toisesta on tullut Kappassaaren niemi. Vedenlaskun seurauksena ovat nykyiset saaret joko tulleet järvenpintaan tai ainakin ne ovat kasvaneet. Vuoden 1965 peruskarttaan on merkitty pinnanlaskun vesijättömaan maaraja.[7][8][9]

Ormajärven rannalla sijaitsee rautakautinen miekanhiontakivi, mikä kertoo jotain seudun pysyvän asutuksen iästä.[10]