Orlan-10

Orlan-10 ensilento oli vuonna 2010. Vuonna 2012 Venäjän puolustusministeriö järjesti miehittämättömille ilma-aluksille tarkoitetun testin. Kolmesta venäläisestä mallista ainoastaan pietarilaisen ООО Spetsialnyi tehnologitšeski Tsentrin (Специальный Технологический Центр)[12] suunnittelema ja valmistama Orlan-10 läpäisi testit.[13] Venäjän sana 'orlan' tarkoittaa merikotkaa. Syksyllä ministeriö ilmoitti Ria Novostin mukaan, että vuonna 2013 alkavat hyväksytyn mallin toimitukset.[13]

Lennokin runko on ja navigaatiovastaanotin ovat venäläistä valmistetta, mutta muuten moottorin ja elektroniikan kaksoiskäyttökomponentit ovat peräisin Yhdysvalloista, Saksasta, Japanista, Kiinasta ja muualta.[14][2] Vuonna 2017 yhden kappalehinnaksi esitettiin 87 000–120 000 USD.[2] Toinen lähde esitti UAV-laitteiston kokonaishinnaksi noin 600 000 USD, johon sisältyi kaksi lennokkia ja kontrolliasema.[3]

Siitä on valmistettu yli kymmentä eri versiota, yhteensä yli 1 000 kappaletta.[10] Uudemman, keväällä 2022 esitetyn arvion mukaan Orlan-10-drooneja oli toimitettu Venäjän puolustusministeriölle yhteensä yli 2 000 kappaletta.[1] Tämä arvio saa tukea myös Ukrainassa pudotettujen, jukisesti dokumentoitujen droonien sarjanumeroista, jotka ovat tuotannon alkuvaiheen 10 xxx-alkuisista sarjanumeroista edenneet jo yli 12 000:n.[15]

Drooni on osin modulaarinen, jolloin hyötykuormaa voidaan vaihtaa.[8] Vuonna 2020 käyttöön tuli laserohjaus, jolla esimerkiksi Venäjän raskas tykistö voi kohdistaa laserohjattujen ammusten tulta. Tämä kohteenosoituslaitteisto liitettiin ainakin perusmallia raskaampiin Orlan-30- ja Orlan-50-droonimalleihin.[16][8][17][18] Näitä on valmistettu vain muutamia kymmeniä kappaleita, eli murto-osa perusmallin (Orlan-10) tuotantomäärästä.[1]

Orlan-10-droonien rakenne ja komponentit ovat vaihtuneet tuotannon edetessä, mahdollisesti toimituserästä toiseen. Yhtäältä on raportoitu kuluttajamarkkinoille tarkoitettujen komponenttien käytöstä,[1][19] ja toisaalta modulaarisiin kameravaihtoehtoihin ovat kuuluneet 2010-luvun puolivälin esimerkiksi Orlan-10M-droonimallin tapauksessa myös laadukkaammat komponentit, esimerkiksi tanskalaisen Phase Onen 80 megapikselin kaukokartoituskameran käyttömahdollisuus.[19]

Toukokuussa 2014 Ukraina ampui Donetskin seudulla Itä-Ukrainan alas yhden Orlan-10 -lennokin.[20] Venäjä käytti droonia Itä-Ukrainan sodassa myös Minskin sopimuksen vastaisesti.[21] Kymmeniä (toukokuuhun 2022 mennessä todennäköisesti yli 100) Orlan-10 -lennokkeja on sittemmin pudotettu Ukrainassa,[9] jossa Venäjän asevoimat on julkisesti viestinyt käyttävänsä niitä helmikuussa 2022 aloittaman laajemman hyökkäyssodan sotatoimien välineenä. Päivittäin Ukrainan pudottamien Orlan-lennokkien määrä yltyi monesti useisiin kappaleisiin huhtikuun 2022 aikana,[22][23][24][25][26][27] mikä osoitti Venäjän käyttävän tätä lennokkimallia runsaasti, ja sen olleen tässä vaiheessa yleisin sodassa pudotetuista taktisista drooneista.[15][1] Myös ainakin yksi tai muutama kookkaampi Orlan-30 on pudotettu.[5] Erääksi syyksi runsaisiin Orlan-droonien pudottamisiin Ukrainassa on esitetty droonin rakenteen ja siinä käytettyjen komponenttien alttiutta elektroniselle häirinnälle. Orlan-10-drooneja onkin pudotettu myös kannettavilla droonien torjumiseen tarkoitetuilla häirintälaitteilla.[1]

Venäjän asevoimia lähellä oleva lähde viestii, että Orlan-10 -lennokkeja voidaan operointipaikan löytämisen vaikeuttamiseksi käyttää 2-3 kappaleen ryhmissä. Tällöin esimerkiksi tiedustelua 1 000-1 500 metrin korkeudella tekevän lennokin videosignaali välitetään toisen lennokin kautta operointiasemalle. Kolmas lennokki voi lähettää signaalihäirintää.[3][28] Signaalinhäirinnän tai muun elektronisen sodankäynnin tehtävissä Orlan-10 voi toimia yhdessä esimerkiksi Venäjän asevoimien elektronisen sodankäynnin ajoneuvon (kuten RB-341V Leer-3 EW) kanssa.[28][29]

Venäjän asevoimien UAV-yksikkö Armeniassa sai Orlan-10 -lennokkeja lokakuussa 2015. Tämän jälkeen niitä on levitetty moniin joukko-osastoihin, ja ne ovat operatiivisessa käytössä kaikissa Venäjän sotilaspiireissä.[6]

Venäjän Orlan-10 tiedustelulennokkien kokoamista Vostok 2018 -sotaharjoituksessa).

•  Venäjä
•  Myanmar[10]
•  Kazakstan[11]

Lähde: [6]

Yleiset ominaisuudet

• Pituus: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.1,8[10] m
• Kärkiväli: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.3,1 m
• Suurin lentoonlähtöpaino: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”,”.16,5 (tyhjäpaino 12,5) kg

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0150.&&&&00150 km/h
• Matkalentonopeus: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori90−150 (70−150[10]) km/h
• Toimintasäde: 0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori.0Virhe lausekkeessa: odottamaton (-operaattori120 (tai 150 km ohjausasemaan,[10] välitysdroonilla kauemmas; offline-tilassa 600 km) km
• Lentoaika: 18 h (tai 15 h[10])
• Lakikorkeus: 0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”..0Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”&”.5 000 (tai 6 000[10]) m

Lennokin polttomoottori käyttää 95-oktaanista bensiiniä. [30]

• 
  Lennokin kokoamista kuljetuksen jälkeen.
• 
  Lennokin siirto laukaisualustalle.
• 
  Orlan-10 -tiedustelulennokki laukaisualustalla.
• 
  Lentoonlähtö.
• 
  Orlan-10:n lähettämäksi väitetty maalinosoituskuva Ukrainasta (2022).
• 
  Orlan-10 laskeutuu laskuvarjoa käyttäen.
• 
  Kookkaampi muunnos Orlan-30 (2013).

• HESA Shahed-136
• Eniks Eleron-3
• Forpost-R
• Orion (UAV)
• Baykar Bayraktar TB2

• Procurement: Russia Building Better UAVs (18.5.2019) (englanniksi) (strategypage.com)