Orimattila
Orimattila on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungin eteläosan kasvuun liittyy Orimattilan kaupungin pohjoinen kylä, Pennala, jossa on uudehkoa teollisuutta ja logistiikkapalveluita. Orimattilan naapurikuntia ovat Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila.
| Orimattila | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Päijät-Hämeen maakunta |
| Seutukunta | Lahden seutukunta |
| Kuntanumero | 560 |
| Hallinnollinen keskus | Orimattilan keskustaajama |
| Perustettu | 1865 |
| – kaupungiksi | 1992 |
| Kuntaliitokset | Artjärvi (2011) |
| Kokonaispinta-ala |
814,01 km² 141:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 785,26 km² |
| – sisävesi | 28,75 km² |
| Väkiluku |
15 735 70:nneksi suurin 31.12.2022 [2] |
| – väestötiheys | 20,04 as./km² (31.12.2022) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 16,4 % |
| – 15–64-v. | 58,0 % |
| – yli 64-v. | 25,6 % |
| Äidinkieli | 2020 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,6 % |
| – muut | 3,0 % |
| Kunnallisvero |
21,25 % 140:nneksi suurin 2022 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Kalle Larsson |
| Kaupunginvaltuusto | 33 paikkaa |
| 2021–2025[6] • PS • Kok. • Kesk. • SDP • Vihr. • Liik. • KD |
10 7 7 4 2 2 1 |
| www.orimattila.fi | |
Historia
Suomen vanhin tunnettu asutus on löydetty Orimattilasta.[7] Orimattilan pitäjän historia alkaa seurakunnan perustamisesta 1636, jolloin se erotettiin itsenäiseksi Hollolan seurakunnasta.
Hallinnollisesti Orimattilan ja Hollolan seurakunnat yhdistyivät tilapäisesti isovihan aikana suuren Pohjan sodan aiheutettua Suomen venäläismiehityksen. Tuolloin Orimattilan kirkkoherra Anders Herkepaeus määrättiin keräämään verot myös Hollolasta kirkkoherra Gustaf Bernerin paettua Ruotsiin 1714.lähde?
Pitäjänhallinto korvattiin Suomessa kunnallishallinnolla Suomen suuriruhtinaan asetuksella 1865. Tätä ennen oli kuntien itsenäistämistä seurakunnista pohdittu 1860-luvun alkupuolella jo vuosien ajan. Orimattilan kunta on vuoden 1865 kunnallisasetuksella Orimattilan seurakunnasta erotettu paikallishallinnon yksikkö. Jatkosodassa menetetystä Kirvusta asutettiin paljon siirtokarjalaisia Orimattilaan.
Orimattilan kunta otti käyttöön kaupunki-nimityksen vuonna 1992. Orimattila päätti vuonna 2009, että se ei osallistu Päijät-Hämeessä käytäviin kahdeksan kunnan välisiin kuntaliitosneuvotteluihin, vaan se jatkaa itsenäisenä kuntana.lähde? Orimattilan kaupunginvaltuusto ja Artjärven kunnanvaltuusto hyväksyivät yksimielisesti Orimattilan ja Artjärven kuntaliitoksen 22.3.2010. Kuntaliitos astui voimaan 1.1.2011.[8]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Orimattilassa oli 16 221 asukasta, joista 10 784 asui taajamissa, 5 301 haja-asutusalueilla ja 136:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Orimattilan taajama-aste on 67,0 %.[10] Orimattilan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:[11]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Orimattilan keskustaajama | 9 102 |
| 2 | Pennala | 950 |
| 3 | Artjärven kirkonkylä | 431 |
| 4 | Virenoja | 301 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Orimattilassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]
- Orimattilan seurakunta
- Artjärven kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Orimattilan alueella toimii Lahden ortodoksinen seurakunta.[13]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Orimattilan kaupungin nykyisellä alueella.[12]
- Artjärven seurakunta (liitetty Orimattilan seurakuntaan 2011)
Kylät
Orimattilan keskustaajama, tunnettu myös nimellä Orimattilan kirkonkylä, muodostaa Orimattilan kuntakeskuksen, jossa sijaitsevat kaupungintalo sekä tavaratalot. Keskustassa sijaitsee Orimattilan kirkonmäki, joka vuonna 1993 määriteltiin valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi ja on mukana myös saman inventoinnin päivitetyssä versiossa vuodelta 2009.[14][15]
Muut Orimattilan kylät ovat Heinämaa, Henna, Karkkula, Keituri, Kuivanto, Leitsamaa, Luhtikylä, Mallusjoki, Niemi (Niemenkylä), Niinikoski, Pakaa, Pennala, Ruha, Sammalisto, Terriniemi, Tuorakka, Tönnö, Viljamaa, Viljaniemi ja Virenoja.[16] 1.1.2011 tapahtuneen kuntaliitoksen myötä Artjärven kylistä tuli Orimattilan kyliä. Kuntaliitoksen myötä tulleet kylät on: Artjärvi, Hietana, Kinttula, Ratula, Salmela, Hiitelä ja Villikkala. Lisäksi Orimattilan kyliin kuuluu Tietävälä, joka sijaitsi alun perin Kirvussa ja jonka siirtokarjalaiset perustivat uudestaan Orimattilaan.[17] Niinikoski, Tönnö, Kuivanto, Luhtikylä ja Villikkala ovat saaneet Päijät-Hämeen vuoden kylän nimitykset.
Kiinteistörekisterijaon v. 2013 mukaiset kylät on esitetty seuraavassa taulukossa[18][19].
| Numero | Rekisterikylä | Kylän osia |
|---|---|---|
| 560-401 | Heinämaa | |
| 560-402 | Karkkula | |
| 560-403 | Keituri | |
| 560-404 | Kuivanto | Anttila, Isokylä, Katajala, Korvenpää, Koskunen, Köykkälä, Metsäkulma, Montari, Rahjala, Rekola [20] |
| 560-405 | Leitsamaa | |
| 560-406 | Luhtikylä | Luhtikylä, Henna |
| 560-407 | Mallusjoki | |
| 560-408 | Niemi | |
| 560-409 | Niinikoski | Kaitala, Raikkola |
| 560-410 | Pakaa | |
| 560-411 | Pennala | |
| 560-413 | Sammalisto | |
| 560-415 | Tuorakka | |
| 560-416 | Tönnö | Tönnö, Tietävälä, Arola, Rauhala |
| 560-418 | Orimattilan kirkonkylä | Käkelä, Pyörähtälä |
| 560-419 | Viljaniemi | |
| 560-420 | Virenoja | |
| 560-425 | Artjärvi | Hietana, Kinttula, Ratula, Villikkala |
| 560-426 | Hietana | (aiemmin osa Artjärveä) |
| 560-427 | Kinttula | (aiemmin osa Artjärveä) |
| 560-428 | Ratula | (aiemmin osa Artjärveä) |
| 560-429 | Villikkala | (aiemmin osa Artjärveä) |
Koulut
Perusopetusta Orimattilassa tarjoavat Jokivarren koulu, Järvikunnan koulu, Kuivannon koulu, Luhtikylän koulu, Myllylän koulu, Orimattilan yhteiskoulu, Pennalan koulu, Tönnön koulu, Virenojan koulu ja Vuorenmäen koulu.[21] Toisen asteen yleissivistävää koulutusta saa Erkko-lukiossa.[22]
Koulujen historiaa
Orimattilan suuren pinta-alan ja hajanaisuuden vuoksi kylistä muodostui monien palveluiden suhteen melko omavaraisia. 1860-luvulla Orimattilaan tuli kirkkoherraksi Johan Granholm, joka ryhtyi kansakoulujen puolestapuhujaksi. Marraskuussa 1867 aloitti Kuivannon kansakoulu yksityisissä tiloissa, Herman Koskisen omistamassa Rahjalan talossa. Vuoteen 1975 mennessä oli Orimattilaan perustettu 24 koulua, joista vanhimmat ovat Kuivannon koulun lisäksi Orimattilan kirkonkylän koulu (1868–1975), Järvikunnan koulu (1868–1902) Vähä-Mallusjoelle, Luhtikylän koulu (1869), Heinämaan koulu (1871–2014), Pakaan koulu (1883), Viljaniemen koulu (1876 – 1990-luku) ja Niinikosken koulu (1883). Aluksi kansakoulut toimivat kylien piirikansakouluina. Vuonna 1920 ne yhdistettiin hallinnollisesti Orimattilan kunnan kouluhallinnoksi.lähde?
| Koulu | Kyläalue | Vuosi | Paikka | Lakkautettu |
|---|---|---|---|---|
| Koskusten kansakoulu[23] | Kuivanto | 1867[24] | Rahjala[25] | 1960-luku[26] |
| Järvikylän kansakoulu[27] | Vähä-Mallusjoki | 1868 | ||
| kirkonkylän kansakoulu | kirkonkylä | 1868 | ||
| Viljaniemen kansakoulu[28][29] | Viljaniemi | 1869 (Luhtikylässä) | 1990-luvulla[26] (Yhdistetty Luhtikylän kouluun) | |
| Heinämaan kansakoulu[30] | Heinämaa | 1868 | ||
| Pakaan kansakoulu | Pakaa | 1874 | 2006[31] | |
| Niinikosken kansakoulu[31][32][33] | Niinikoski | 1883 | 2006[31] | |
| Luhtikylän kansakoulu[34][35] | Luhtikylä | 1890 | ||
| Kuivannon kansakoulu[36][37] | Kuivanto | 1891 | ||
| Pennalan kansakoulu | Pennala | 1896 | ||
| Kaitalan kansakoulu[38] | Niinikoski | 1900 | ||
| Karkkulan kansakoulu[39] | Karkkula | 1901 | ||
| Renkomäen kansakoulu | Renkomäki | 1901 | ||
| Tönnön kansakoulu[40] | Tönnö | 1906 | ||
| Virenojan kansakoulu[41] | Virenoja | 1911 | ||
| Henna-Keiturin kansakoulu[42] | Keituri | 1921 | 1971 | |
| Riihiojan kansakoulu[43] | Riihioja | 1924 | 1960-luku[26] | |
| Huhdanojan kansakoulu[44] | Virenoja | 1930 | 1965[45] | |
| Terriniemen kansakoulu[46][47] | Terriniemi | 1959 | ||
Elinkeinoelämä
Tekstiiliteollisuudella on ollut Orimattilassa pitkät perinteet: villan värjäys alkoi 1800-luvulla, ja 1950-luvulla Villatehdas työllisti noin 600 henkeä. Vuosina 1924–1986 kaupungissa toimi Kaitila Oy[48] ja 1945–2012 Virke Oy.[49][50] Metallialan yritys Orima on toiminut Orimattilassa yli 60 vuoden ajan.[51]
Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Orimattilan Osuuspankki, louhintakoneita tuottava Allu Group Oy ja rakennusalan muovituotteita kuten kattoikkunoita valmistava Kera Group Oy.[52]
Luonnonsuojelu
Orimattilan Natura 2000 -luonnonsuojelualueet ovat Mallusjoen vanha metsä ja Mieliäissuo.
Kulttuuri
Orimattilan taidemuseon pysyvässä näyttelyssä on esillä Ilmari ja Toini Wall-Hakalan taidesäätiön suomalaista kuvataidetta 1800-luvun alusta 1950-luvulle, Pentti Papinahon veistoskokoelmat sekä Orimattilan Erkot -näyttely. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia. Orimattilassa toimii Orimattilan teatteriystävien hoitama Orimattilan teatteri. Kattojärjestönä toimiva Orimattilan teatteriystävät hoitaa Orimattilan Kesäteattereiden pyörittämisen ja muun siihen liittyvän oheistoiminnan.
Nähtävyyksiä
Orimattilan Kehräämö, kotieläinpuisto, Orimattilan kotiseutumuseo, Orimattilan pullomuseo, taidemuseo, teatteri, Orimattilan kirkko, Soile Yli-Mäyryn taidelinna ja Villa Roosa.
Ruokakulttuuri
Orimattilan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla ryynyrokka, kantomaito, palvattu liha, uuniperunat, kuivista leivänpaloista keitetty leipäpuuro ja varimakia eli kuumaan veteen sekoitettu siirappi.[53]
Ystävyyskaupungit
Orimattilan ystävyyskunnat ovat:[54]
Weißenburg-Gunzenhausen, Saksa
Östhammarin kunta, Ruotsi
Jõgeva, Viro
Urheilu ja liikunta
- Pääartikkeli: Orimattilan urheilu ja liikunta
Kuuluisia orimattilalaisia
Kulttuuri
- Selma Anttila, kirjailija
- Roni Bäck, tubettaja
- Miklu, Ex-tubettaja, Muusikko, Kirjailija
- Kaj Chydenius, säveltäjä, mökkeilee paikkakunnalla
- Eero Erkko, kansanedustaja 1907–1918, sanomalehtimies
- J. H. Erkko, runoilija
- Eki Jantunen, muusikko
- Aki Kaurismäki, elokuvaohjaaja
- Mika Kaurismäki, elokuvaohjaaja
- Jukka Lehtinen, kuvanveistäjä
- Paavo Melander, säveltäjä/sanoittaja
- Pentti Papinaho, kuvanveistäjä
- Annika Siltaniemi, Tenavatähti-voittaja
- Helmi Vuorelma, kutomon perustaja
Urheilijat
- Taito Haara, voima- ja painonnostaja
- Kristiina Mäkelä, kolmiloikkaaja
- Satu Mäkelä-Nummela, ammunnan olympiakultamitalisti (naisten trap)
Muita kuuluisia henkilöitä
- Yvonne de Bruyn, Miss Suomi
- Vesa-Matti Peltola, urheilutietäjä
- Oskari Rajanen, kauppaneuvos
- Eino Riihelä, kauppaneuvos, Eirin perustaja
Kansanedustajat
Nykyiset
Kansanedustajat
- Tero Mölsä, 1991–1994, 1995–1998 (MEP Paavo Väyrysen varamies), 1999–2003 (MEP Paavo Väyrysen varamies), Suomen Keskusta, Mallusjoki
- Matti Hakala, Kansallinen Kokoomus
- Aatto Sirén, 1907–1913, 1917–1917, 1929–1930, 1933–1935, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
- Teodor Kaitila, kansanedustaja 1917–1918, Nuorsuomalainen puolue, 1918–1918, Edistyspuolue
- Eero Erkko, valtiopäivämies 1905–1906, porvarissääty, kansanedustaja 1907–1914, 1917–1918 Nuorsuomalainen puolue, 1918–1918, Edistyspuolue
Valtiopäivämiehet
- Juho Alastalo, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1888
- Erkki Juho Warpenius, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1863–1864 ja 1867
- Matti Tapola, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1769–1770, Niinikoski
- Kalle Jukola, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1751–1752, Pakaa
- Benjamin Husk, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1746–1747, Mallus
- Heikki Heikinpoika, talonpoikaissäädyn valtiopäivämies 1678, Tönnö[55]
Katso myös
Lähteet
- Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2022M01*-2022M12* 31.12.2022. Tilastokeskus. Viitattu 27.1.2023.
- Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2022 29.11.2021. Verohallinto. Viitattu 18.2.2022.
- Kuntavaalit 2021, Orimattila Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- Orimattilassa Suomen vanhin asuinpaikka. Helsingin Sanomat, 7.11.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.7.2009.
- YLE Lahti Ajankohta = 22.03.2010: Artjärvi ja Orimattila yhteen 2011 YLE. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 5.10.2010.
- Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 29.1.2018.
- Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
- Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/lahden-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Museovirasto: rakennettu kulttuuriympäristö (1993)
- Orimattilan Kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- Suomen sukututkimusseura - Orimattila Suomen sukututkimusseura. Viitattu 30.7.2009.
- Hosiaisluoma-Karppinen A.: Tietävälä juurtui Orimattilaan. Orimattilan kirja. Osa 5. : Juhlakirja. Orimattila-Seura 40 vuotta, 1986, nro 5, s. 315–329.
- Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) 2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 16.2.2022.
- Kiinteistötunnusjärjestelmä uudistuu 2014 | Maanmittauslaitos www.maanmittauslaitos.fi. Arkistoitu 20.12.2016. Viitattu 15.12.2016.
- http://www.kuivanto.fi/kuivanto/Kyl%C3%A4suunnitelma2012.pdf
- Peruskoulut Orimattilan kaupunki, orimattila.fi. Viitattu 29.5.2020.
- Tietoa meistä Erkko-lukio, erkkolukio.fi. Viitattu 29.5.2020.
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122291
- https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/arto.458988 (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.orimattila.fi/sivu.php?id=59&sivuid=107
- http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2014/03/08/kylakoulut-loytavat-uuden-elaman-asuntoina-ja-kylantaloina
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122294
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122353
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122296
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122355
- http://www.phnet.fi/kylat/niinikoski/koulu.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122314
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122293
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122357
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122356
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122313
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122298
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122352
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122360
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122359
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122358
- http://www.phnet.fi/kylat/luhtikyla/kokoontumis/kattilamaja.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/94590/xkansak_1924-1925_1926_dig.pdf?sequence=1
- http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/2005/07/22/kadonneiden-koirien-talossa
- http://www.lastukirjastot.fi/work?workId=caa2e7da-2bb6-4a4e-969e-b059ddcd8d6b%5Bvanhentunut+linkki%5D
- http://digi.kirjastot.fi/collections/show/27
- http://digi.kirjastot.fi/items/show/122297
- Piippa Lappalainen ja Mirja Almay: Kansakunnan vaatettajat, s. 166–167. WSOY, 1996. ISBN 978-9510208649.
- Virke hiljenee joulun jälkeen[vanhentunut linkki] viitattu 13.12.2011
- "Elettiin sit ennenkii." Orimattilan Kaupunki
- Orima-Tuote Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
- Alueen Orimattila yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
- Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 60. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- Orimattilan kaupunki - Ystävyyskunnat Orimattilan kaupunki. Viitattu 9.8.2009.
- http://www.genealogia.fi/hakem/luettelo022s.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Orimattila Wikimedia Commonsissa
- Orimattilan kaupungin kotisivut
- Orimattila CityWiki
- Orimattilan teatteri
- Tilastokeskus - Orimattilan avainluvut
| Kuntakeskuksen osat tai kylät |
| Heinämaa - Henna - Karkkula - Keituri - Kirkonkylä - Kuivanto - Käkelä - Luhtikylä - Mallusjoki - Niinikoski - Niemenkylä - Niinikoski - Pakaa - Pennala - Ratula - Ruha - Terriniemi - Tietävälä - Tuorakka - Tönnö - Viljamaa - Viljaniemi - Villikkala - Virenoja |
| Järvet, lammikot ja lähteet sekä joet | Mallusjärvi - Hanijärvi - Iso Onkijärvi - Iso Salmijärvi - Kaitajärvi - Kalliojärvi - Koukkujärvi - Kylänjärvi - Kuustjärvi - Lammi - Mustajärvi - Nikkijärvi - Onkijärvi - Ojajärvi - Pahajärvi - Pyhäjärvi – Säyhtee - Salusjärvi - Tekemäjärvi - Tihaja - Tuhkurinjärvi - Valkeajärvi - Villikkalanjärvi – Vähä Onkijärvi - Ylemmäisjärvi |
| Luonnonsuojelualueet | Mallusjoen vanha metsä – Mieliäissuo |
| Luonnonmuodostumat |
| Museot | Artjäven kotiseutumuseo – Orimattilan kotiseutumuseo - Orimattilan taidemuseo – Pullomuseo |
| Rakennukset ja alueet | Orimattilan kirkko |
| Kiinteät muinaisjäännökset | Mallusjoen jäännökset |
| Patsaat ja veistokset | J. H. Erkon patsas |
| Tapahtumat | Orimattila Kantri |
| Muuta | Orimattilan nuorisoseura |
| Liikuntapaikat | Orimattilan urheilutalo - Orimattilan ampumarata |
| Urheiluseurat | Heinämaan Pallo (salibandy) - Orimattilan Badminton Club (sulkapallo) - Orimattilan Invalidit (vammaisliikunta) - Orimattilan Judoseura (judo) - Orimattilan Jymy (ammunta, ampumahiihto, hiihto, koripallo, kuntourheilu, lentopallo, uinti, yleisurheilu) - Orimattilan Karate (karate) - Orimattilan Latu (kuntoliikunta) - Orimattilan Moottorikerho (moottoripyöräurheilu) - Orimattilan Voimistelijat (naisvoimistelu) - Orimattilan Pedot (jalkapallo, jääkiekko) - Orimattilan Seudun Urheiluampujat (urheiluammunta) - Orimattilan Ratsastajat (ratsastus) - Orimattilan Taekwondoseura ry (taekwondo) - Orimattilan Tennis (tennis) - Orimattilan Toive (hiihto, moottoriurheilu, kuntourheilu, yleisurheilu) - Orimattilan Urheiluautoilijat (autourheilu) - Rastivarsat (suunnistus, hiihtosuunnistus, kuntourheilu) - Vartion Ratsutilayhdistys ry (ratsast |
| Liikennekeskukset | Orimattilan linja-autoasema |
| Hollolan kautta kulkevat tiet | seututie 162 - seututie 167 |
| Orimattilan kautta kulkevat radat | Lahden oikorata - rataosuus 252 Lahti-Loviisa satama |
| Sisäiset liikenneväylät | seututie 162 - seututie 167 |
| Kunta ja hallinto | Kunnanvaltuusto – Vaakuna |
| Media | Etelä-Suomen Sanomat – Orimattilan Sanomat – Seutuneloset - Radio Voima |
| Oppilaitokset | Erkko lukio |
| Muuta Orimattilaan liittyvää | Orimattilan seurakunta – Orimattilan suojeluskunta – Hollolan rovastikunta – Päijät-Hämeen keskussairaala - |