Organohalogeenit

Organohalogeeni on halogeeniatomin sisältävä orgaaninen yhdiste, jossa ainakin yksi halogeeni (fluori [F], kloori [Cl], bromi [Br], tai jodi [I]) on sitoutunut hiileen.

Ne on jaettu alkyyli-, vinyyli-, aryyli- ja asyylihalideihin. Alkyylihalidissa kaikki neljä hiilen ja halogeenin sidosta ovat yksinkertaisia; vinyylihalidissa kaksoissidoksia; aryylihalidissa halogeeni on sitoutunut aromaattisen renkaan hiileen; ja asyylihalidissa (kutsutaan myös happohalidiksi) halogeenin sitoutunut hiili on kaksoissidoksella kiinnittynyt happeen.

Organohalogeeneihin kuuluvat muun muassa alkyyli- ja aryylikloridit

Organohalogeeniyhdisteisiin kuuluvat dioksiinien (polyklooratut dibentso-p-dioksiinit ja ‑furaanit) ja PCB-yhdisteiden (polyklooratut bifenyylit) lisäksi myös klooratut pestisidit ja bromatut palonestoaineet. [1]

Ihmisravinnoksi käytettävän kalan ja kalatuotteiden organoklooriyhdisteiden pitoisuuksia koskeva EU:n asettama nykyinen raja-arvo on 8 pg grammassa ja se käsittää dioksiinit ja niiden kaltaiset PCB-yhdisteet. Suomella ja Ruotsilla oli poikkeuslupa vuoden 2011 loppuun asti talousalueellaan pitää kaupan kalaa, joka ylittää tämän raja-arvon.[1]


Lähteet

  1. Organohalogeenit (Arkistoitu – Internet Archive) rktl.fi

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.