Orapihlajat

Orapihlajat (Crataegus) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva kasvisuku, jonka lajeja kasvaa luonnonvaraisena pohjoisen pallonpuoliskon lauhkealla vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Lajit ovat pensaita tai pieniä puita, joilla on piikkiset oksat ja hedelmänä luumarja. Useiden lajien marjoja voi käyttää hillon raaka-aineena. Osaa lajeista käytetään viherrakentamisessa. Orapihlajan puuainesta on käytetty vasaranvarsiin ja kävelykeppeihin[1].

Orapihlajat
Tylppöorapihlaja (Crataegus monogyna)
Tylppöorapihlaja (Crataegus monogyna)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Alaheimo: Amygdaloideae
Suku: Orapihlajat Crataegus
L.
Katso myös

  Orapihlajat Wikispeciesissä
  Orapihlajat Commonsissa

Orapihlajalajeja

Suomessa luonnonvaraisia tai viljelyperäisiä lajeja:[2]

  • mustamarjaorapihlaja (Crataegus douglasii)
  • kanadanorapihlaja (Crataegus flabellata)
  • pyöröorapihlaja (pyöröliuskaorapihlaja) (Crataegus laevigata)
  • tylppöorapihlaja (tylppäliuskaorapihlaja, tylppäorapihlaja) (Crataegus monogyna)
  • suippuorapihlaja (suippoliuskaorapihlaja, suippo-orapihlaja) (Crataegus rhipidophylla)
    • siirosuippuorapihlaja (C. rhipidophylla var. rhipidophylla)
    • tanasuippuorapihlaja (C. rhipidophylla var. ronnigeri)
  • siperianorapihlaja (Crataegus sanguinea)
  • iso-orapihlaja (Crataegus submollis)
  • ruusuorapihlaja eli hybridiorapihlaja (Crataegus × media)
  • kuuruorapihlaja (Crataegus × subsphaerica)

Muita orapihlajia:

  • Crataegus altaica – altainorapihlaja
  • Crataegus chlorosarca – idänorapihlaja
  • Crataegus chrysocarpa – nystyorapihlaja
  • Crataegus dahurica – dahurianorapihlaja
  • Crataegus × durobrivensis – newyorkinorapihlaja
  • Crataegus ellwangeriana
  • Crataegus erythropoda – koloradonorapihlaja
  • Crataegus grus-galli – loisto-orapihlaja
  • Crataegus intricata – amerikanorapihlaja
  • Crataegus korolkowii – altainorapihlaja
  • Crataegus macracantha – säiläorapihlaja
  • Crataegus maximowiczii – amurinorapihlaja[3]
  • Crataegus mollis – pilviorapihlaja[3]
  • Crataegus nigra – nukkaorapihlaja
  • Crataegus pedicellata – tummaorapihlaja
  • Crataegus pinnatifida – välkeorapihlaja[3]
  • Crataegus punctata – ontarionorapihlaja
  • Crataegus succulenta – koralliorapihlaja

Lähteet

  • Ella Räty & Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
  • Leena Hämet-Ahti et al.: Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.

Viitteet

  1. Hannula, Mandi & Wiherheimo, Alli (toim.): ”Kotiteollisuuden raaka-aineet”, Emännän tietokirja II, uudistettu laitos, Katto–Nauris, s. 773. WSOY, 1953.
  2. Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M. & Uotila, P. 2019: Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo. — Norrlinia 34: 1–206. (s. 61.)
  3. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.