Oranienbaumin palatsi

Oranienbaumin palatsi on Venäjän Lomonosovissa (ent. Oranienbaum) Pietarin esikaupunkialueella sijaitseva entinen Venäjän keisariperheen palatsialue, johon kuuluu useita rakennuksia. Oranienbaumin palatsialue on yksi Unescon maailmanperintökohteista.

Oranienbaumin suuri palatsi.
Katariina II:n Mäenlaskupaviljonki.
Kartta Oranienbaumin palatsialueesta. Numero 1 on Suuri palatsi ja numero 5 Pietari III:n palatsi.

Pietari Suuri lahjoitti seudun 1700-luvun alussa ruhtinas Aleksandr Menšikoville, jonka aikana palatsi- ja puistoaluetta ryhdyttiin rakentamaan. Vuonna 1727 Oranienbaum siirtyi valtiolle, ja vuosina 1743–1761 se oli tulevan keisarin Pietari III:n residenssi. Vuosina 1831–1917 palatsit toimivat suuriruhtinas Mihail Pavlovitšin ja hänen jälkeläistensä kesäasuntona. Palatsit muutettiin museoksi vallankumouksen jälkeen vuonna 1918.

Oranienbaumin palatsi- ja puistoalueen vanhin rakennus on vuosina 1710–1727 rakennettu barokkityylinen Suuri palatsi (arkkitehdit Giovanni Maria Fontana, Gottfried Shadel), joka uudistettiin vuosina 1762–1780 (Antonio Rinaldi). Kaarevat käytävät yhdistävät päärakennuksen kahteen kupolikattoiseen paviljonkiin. Palatsin pääportaikko laskeutuu Alapuistoon, jonka keskellä on Suomenlahteen johtava kanava. 1750–1760-luvuilla syntyi Yläpuisto, jonne Rinaldi rakensi Pietari III:n palatsin (1758–1762) sekä Katariina II:n huvilakokonaisuuden, johon kuuluvat mm. Kiinalainen palatsi (1762–1768) ja rokokootyylinen Mäenlaskupaviljonki (1762–1774).[1][2]

Toisen maailmansodan aikana Oranienbaumin palatsialue ei kärsinyt niin suuria vahinkoja kuin muut Pietarin esikaupungit, mutta sodan jälkeen sen annettiin rappeutua. Laajat restaurointityöt aloitettiin 1990-luvulla. Vuonna 2004 restauroinnin rahoittamiseksi perustettiin erityinen säätiö, jonka puheenjohtajina toimivat Pietarin kuvernööri Valentina Matvijenko ja Venäjän entinen talouskehitysministeri German Gref. Vuonna 2006 avattiin säätiön varoin restauroitu Mäenlaskupaviljonki. lähde?

Lähteet
  1. Sankt-Peterburg. Petrograd. Leningrad: entsiklopeditšeski spravotšnik, s. 353. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1992. ISBN 5-85270-037-1.
  2. Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 242–243. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.