Optimismi

Optimismi tarkoittaa myönteistä ja toiveikasta elämänasennetta ja kykyä nähdä asioiden hyvät puolet. Optimismi ei yleensä liity konkreettiseen kohteeseen. Optimismin vastakohta on pessimismi.[1][2][3][4]

Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Optimisti sanoisi puoliksi täynnä.

Piirteitä

Optimismilla tarkoitetaan yleensä suhtautumista omaan elämään. Tällöin sellainenkin ihminen on optimisti, joka odottaa maailman menevän huonoon suuntaan jos hän samalla näkee oman elämänsä menevän hyvään suuntaan.[4]

Optimistille on tyypillistä se, että hän rajaa vaihtoehdot ja tyytyy vähäiseen tukea antavaan informaatioon. Hän liioittelee onnistumisen mahdollisuuksia, minimoi oletettuja kustannuksia ja maksimoi havaittuja etuja. Optimisti käyttää ongelmakeskeisiä selviytymiskeinoja. Hän näkee uhat haasteina ja uskoo pystyvänsä kontrolloimaan maailmaa.[4] Toisin kuin pessimisti, optimisti uskoo ongelmansa olevan kapea-alaisia ja tilapäisiä sekä johtuvan ulkoisista tekijöistä kuten toisesta henkilöstä tai vaikeista olosuhteista.[4]

Optimismi voi olla pysyvä persoonallisuuden piirre tai tulkintatyyli. Piirreoptimismiin kuuluvat myönteiset odotukset ja usko kykyyn vaikuttaa. Tulkintatyyliin liittyvä optimismi saattaa muuttua elämän aikana radikaalistikin esimerkiksi kokemusten tai terapian vaikutuksesta.[4]

Optimismin voi jakaa suureen ja pieneen optimismiin (Peterson 2000). Suuri optimismi on biologista. Se antaa energiaa ja tuottaa kestävyyttä, ja se auttaa selviytymään haasteista ja ongelmista. Joskus siihen voi liittyä aiheeton usko pärjäämiseen. Pieni optimismi liittyy konkreettisiin tilanteisiin. Myös pessimistisesti elämään suhtautuva voi olla pieni optimisti tilanteissa, joissa optimismiin on hyviä perusteita.[4]

Vaikutuksia

Optimismilla on tutkimuksissa todettu olevan positiivinen yhteys onnellisuuteen, terveyteen, menestymiseen ja eliniän pituuteen. Optimismi voi ennalta ehkäistä ongelmia, lievittää sairauksia, nopeuttaa toipumista ja estää sairauden uusiutumista. Optimismi tuottaa positiivisia immunologisia reaktioita, optimismiin liittyvät myönteiset tunteet kumoavat kielteisten tunteiden vaikutuksia, optimismi lisää myönteisiä arvioita itsestä ja maailmasta sekä lisää uskoa oman elämän hallintaan, optimismi tekee ihmisestä suositun ja sitä kautta helpottaa sosiaalista kanssakäymistä, ja optimismi ennustaa terveyttä edistävää käyttäytymistä ja terveitä elämäntapoja.[4]

Psykologi ja filosofi William Jamesin mielestä optimismi lamauttaa toiminnan, kuten pessimismikin. Jos ihminen on varma siitä, että kaikki tulee kääntymään hyväksi, hänellä ei ole vaikutinta toimia ihmiskunnan ja maailman kehittämiseksi.[5]

Maiden eroja

Vuonna 2008 tehdyssä kansainvälisessä meta-analyysissä 22 maan joukossa korkeimman optimismin arvon asteikolla 0–100 sai Brasilia, 73,6 pistettä. Muita korkean optimismin maita olivat Ghana, Norja ja Viro. Matalimman arvon sai Japani, 48,8 pistettä. Muita matalan optimismin maita olivat Etelä-Korea, Ranska ja Hongkong. Suomi sijoittui hieman keskiarvon yläpuolelle arvolla 66,7.[4]

Yhdysvalloissa optimismia korostetaan voimakkaasti, ja optimismin lisäämiseen tähtäävät itseapukirjat ovat olleet suosittuja jo 1900-luvun alusta lähtien. Yhdysvalloissa presidentiksi valittiin 1900-luvun aikana 18 kertaa 22:sta se ehdokas, jonka vaalipuhe oli optimistisempi, ja samanlainen tulos saatiin muidenkin vaalien yhteydessä.[4]

Lähteet
  1. optimismi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2022.
  2. Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.
  3. Carver, C., Scheier, M., & Segerstrom, S.: Optimism. Clinical Psychology Review, 2010, 30. vsk, nro 7, s. 879–889. doi:10.1016/j.cpr.2010.01.006.
  4. Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja: mitä tiede kertoo onnesta?, s. 132–137. PS-kustannus, 2018. ISBN 978-952-451-815-4.
  5. Pihlström, Sami: Tiede ja edistyksen myytti (PDF) Tieteessä tapahtuu. 1/2005. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 13.9.2007.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.