Opintotuki

Kelan maksama opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintotuki on tukea opiskelujen ajaksi. Sitä saa myös ulkomailla suoritettavia opintoja varten. Jos opiskelija ei opiskele kesällä, hän ei saa opintotukea eikä siten myöskään asumislisää.

Elokuun 2014 jälkeen opintonsa aloittanut itsenäisesti asuva 18 vuotta täyttänyt korkeakouluopiskelija saa opintorahaa 336,76 euroa kuussa (ennen 1.8.2014 aloittaneet 303,19 euroa kuussa) ja toisen asteen opiskelija 250,28 euroa kuussa. Itsenäisesti asuvilla alle 18-vuotiailla ja vanhempansa luona asuvilla opintoraha on pienempi.[10] Korkeakoulututkinnon enimmäistukiaika riippuu tutkinnon laajuudesta ja siitä, milloin ensimmäiset korkeakouluopinnot on aloitettu.[11]

Opintolainan valtiontakauksen kuukausimäärät 1. elokuuta 2014 alkaen:[12]

• Alle 18-vuotias muu kuin korkeakouluopiskelija 260 €/kk
• 18 vuotta täyttänyt muu kuin korkeakouluopiskelija 400 €/kk
• Korkeakouluopiskelija 400 €/kk
• Aikuiskoulutustukea saava (kotimaassa opiskeleva) 400 €/kk
• Ulkomailla opiskeleva 700 €/kk

Opintotuen tulovalvonta on toteutettu siten, että kalenterivuoden jokaista opintokuukautta kohden saa ansaita 660 euroa ja muina kuukausina 1 970 euroa. Jos tulot ylittävät tulorajan, opiskelijan on maksettava takaisin niin monta tukikuukautta, että tuloraja nousee yli veronalaisen tulon. Tulorajan voi kuitenkin ylittää 220 eurolla ennen kuin tukia peritään takaisin.[13]

Suomessa opiskelevan asumislisä on 80 % hyväksyttävistä asumismenoista. Asumismenoja ei oteta huomioon 252 euroa ylittävältä osalta. Jos asumismenot ovat alle 33,63 euroa kuukaudessa, asumislisää ei makseta. Asumislisän määrä on näiden ehtojen mukaan 26,90–201,60 euroa kuukaudessa. Ulkomailla opiskeleva voi saada asumislisää enintään 210 euroa.[14]

Verotuksessa saa 2 500 euron ylittävästä lainasta 30 % vähennystä opintolainavähennyksenä valmistumisvuoden jälkeen. Maksimimäärään vaikuttaa opintojen laajuus, esimerkiksi 300 opintopisteen opinnoista vähennystä saa korkeintaan 4 650 euroa. [15] Lisäksi jos on aloittanut korkeakoulututkinnon 1.8.2014 jälkeen, ja suorittaa opinnot määräajassa, saa 2 500 euron ylittävästä opintolainasta 40 % hyvityksen. Maksimimäärään vaikuttaa opintojen laajuus, esimerkiksi 300 opintopisteen opinnoista hyvitystä saa korkeintaan 6 200 euroa.[16]

Syksystä 2017 alkaen opintotuki muuttui lainapainotteisemmaksi ja opintotuen oma asumislisä korvattiin yleisellä asumistuella.[17] Yksityiskohtaisemmin muutoksia ovat:

• Korkeakouluopiskelijan opintotuki laskee 336,76 eurosta 250,28 euroon, samaan kuin toisenasteenopiskelijoilla.[17]
• Opintolainan valtiontakaus nousee 400 eurosta 650 euroon kuussa.[17]
• Opintotuen asumislisän sijaan opiskelijat saavat jatkossa yleistä asumistukea. Aiemmin asumislisää sai enintään 201 euroa, yleistä asumistukea voi saada jopa 400 euroa.[17]
• Maksuhäiriö ei enää välttämättä estä opintolainan valtiontakauksen saamista.[17]

Sipilän hallituksen strategisessa hallitusohjelmassa (Liite 6, s. 23) esitetään osana "julkisen talouden välttämättömiä sopeutustoimia", että opintotukeen kohdistuva säästötavoite on "70 milj. euroa vuoteen 2019 mennessä ja pitkällä aikavälillä 150 milj. euroa" ja että opintorahan, asumislisän ja lainan tason on oltava vähintään 1 100 euroa. Lisäksi opintotukikuukausien määrää rajataan ja esitetään, että opintotuki voi olla yksi- tai useampiportainen.[18]

Lokakuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen pyysi professori Roope Uusitaloa selvittämään korkeakouluopiskelijoiden opintotuen uudistamisen vaihtoehtoja.[19] Uusitalon esityksessä asumislisä säilyisi, opintoraha olisi 250,28 euroa, opintolainaa saisi nostaa 400 euron sijaan 650 euroa ja tukea saisi 64 kuukauden sijaan 54 kuukautta. Opintolainahyvitys olisi 30 % eikä enää 40 %.[9] Taloustieteilijät Hannu Karhunen, Niku Määttänen ja Roope Uusitalo arvioivat Sipilän hallituksen opintotukijärjestelmän uudistusten vaikutuksia. Heidän rakenteellisen mallinsa mukaansa uudistus pienentää opintotukimenoja pitkällä aikavälillä noin 20 prosenttia mutta pidentää hieman opiskeluaikoja.[20]

1. elokuuta 2017 astui voimaan lakimuutos, jonka mukaan korkeakouluopintoja varten voi saada opintotukea 54 kuukautta tai 57 kuukautta, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.[21] Opintorahan taso yhtenäistetään toisen asteen opiskelijoiden kanssa (max. 250,28 e/kk) ja opintolainan valtiontakaus kasvaa. Opiskelijat myös siirretään yleisen asumistuen piiriin joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.[22] Huhtikuussa 2017 hallitus antoi eduskunnalle opintotukilain muuttamiseksi esityksen, jonka mukaan opintotukeen liittyvät lakisääteiset tehtävät siirtyisivät korkeakouluilta Kelalle ja opintotukilautakunnat lakkautettaisiin 1. tammikuuta 2018 alkaen.[23]

Professorit Bengt Holmström, Sixten Korkman ja Matti Pohjola tekivät hallituksen Talousneuvostolle esityksen keinoista kasvun vauhdittamiseksi vuonna 2014. Sen mukaan opintotuki pitäisi maksaa takaisin, tosin tuensaajan tulojen mukaan, ja putki kandidaatin tutkinnosta maisteriohjelmiin pitää katkaista.[24]