Operaatio Uppsala

Operaatio Uppsala oli Norjan tiedustelupalvelun 1950-luvun alussa suunnittelema operaatio, jossa se palkkasi entisiä suomalaisia kaukopartiomiehiä tiedustelemaan Neuvostoliiton sotilastukikohtia Karjalassa.

Jatkosodan aikainen kaukopartio dioraamana Rajamuseossa.

Taustaa

Kun Neuvostoliittoon lähetetyt vakoojat olivat lähes poikkeuksetta kuolleet, Norjan tiedustelupalvelu sai ajatuksen palkata suomalaisia kaukopartiomiehiä tiedustelemaan rajan taakse Neuvostoliiton sotakohteita. Näillä miehillä oli luja ammattitaito kyseiseen tehtävään, sillä he olivat sodan aikana kestäneet jopa viikkoja vihollisen linjojen takana.

Operaatio

Palkkioksi retkistään suomalaisille luvattiin noin miljoonan markan palkkiota.[1] Tästä syystä monet pyydetyistä suostuivat tehtäviin. He saivat käyttöönsä uusimpia kameroita, aseen ja ruokaa.[2]

Rajan ylittäminen oli hankalaa ja jos se onnistui, oli vaarana neuvostoliittolaiset rajavartijat. Tulitaisteluilta ei vältytty. Muun muassa Arvo A. Juvonen joutui tulitaisteluun kahden neuvostoliittolaisen rajavartijan kanssa. Myöhemmin samalla retkellä hän myös ampui erästä rajavartijaa. Tiedusteluretkillä katosi yksi henkilö, Heikki Määttänen, toukokuussa 1950[3] eikä hänen kohtalostaan tiedetä vieläkään, vaikka hänestä tiedusteltiin myös FBI:ltä.[4] Lisäksi Onni Saukkonen kuoli 13.9.1953 Kajaanin maalaiskunnassa epäselväksi jääneessä yliajossa.[5][6]

Suomelle tiedustelutehtävät olivat poliittisesti vaarallisia. Retkiä yritettiin turhaan estää muun muassa toimeksiantajien kautta. Toisaalta Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Suojelupoliisi olivat henkilötasolla toiminnasta tietoisia.[7] Suojelupoliisille annettiin ohjeet tutkia asiaa "kaikessa hiljaisuudessa". Moni operaatioon osallistuneista suomalaisista joutui lähtemään maanpakoon Yhdysvaltoihin. Osa heistä, kuten Arvo Juvonen, työskenteli CIA:lle. Juvonen teki Suomesta lähdettyään tiedusteluretkiä Pohjois-Norjasta käsin Petsamon alueelle. Elokuussa 1954 tehdyllä retkellä käytettiin menomatkalla rajan ylitykseen ilmapalloa.[8]

Kaikkiaan kolme operaatio Uppsalaan osallistunutta suomalaista tuomittiin rangaistuksiin Suomessa: Reino Sappinen vuonna 1954 sekä Lauri Solehmainen ja Emil Torssonen pitkän pakomatkan jälkeen vuonna 1970.[9]

Katso myös

Lähteet
  • Anttala, Esa: Yli rautaesiripun. Karisto, 1977.
  • Tasala, Markku: Operaatio Uppsala. Revontuli, 2001. ISBN 952-5170-23-3.
  • Turunen, Pekka: Salaisen sodan asiamies – Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2006. ISBN 951-20-7066-9.

Viitteet
  1. Tieto on epämääräinen. Tasala (Tasala 2001, s. 74–75) mainitsee 505 000 mk vuoden 1952 rahassa maksetun Lauri Solehmaiselle matkasta Muurmannin radalle.
  2. Kameroista: Tasala 2001, s. 84 ynnä muualla. Aseista: Tasala 2001, s. 89–90.
  3. Tasala 2001, s. 163.
  4. Tasala 2001, liitteessä kuva allekirjoituksella John Edgar Hoover varustetusta vastauskirjeestä Armas Alhavan nimissä tehtyyn tiedusteluun.
  5. Juha Pohjonen: Maanpetturin tie - Maanpetoksesta 1945-1972 tuomitut, sivu 267 (Otava, 2000)
  6. Tasala 2001, s. 150.
  7. Turunen 2006, s. 230.
  8. Tasala 2001, s. 164–165. Alkuperäislähdettä ei kerrota. Ilmapallomatkasta on kertonut aikaisemmin myös ilman viitteitä Esa Anttala teoksessa Yli rautaesiripun (1977).
  9. Tasala 2001, s. 189–190.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.