Opel Movano

Opel Movano A
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Ranska
Valmistaja	Opel
Konserni	General Motors
Valmistusvuodet	1997–2010
Muut nimet	Vauxhall Movano
Korimalli	pakettiauto pikkubussi lava-auto
Seuraaja	Opel Movano B
Teknisesti samankaltaisia	Nissan Interstar I Renault Master II
Tekniset tiedot
Moottori	R4
Iskutilavuus	2,2–2,8 l
Teho	82–148 hv
Polttoaine	diesel
Vetotapa	etuveto
Vaihteisto	5-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen robotti
Infobox OK

Opel Movano esiteltiin sisarmalliksi samaan aikaan markkinoille tulleelle toisen sukupolven Renault Masterille. Toinen sisarmalli on vuonna 2002 esitelty Nissan Interstar. Movanoa valmistettiin Renault’n tehtaalla Ranskan Batillyssa. Pakettiauton lisäksi se oli saatavana myös pikkubussiversio Tourina ja lava-autona. Saatavilla oli kaksi eri akseliväliä ja korikorkeutta. Pikkubussia valmistettiin vain pidemmällä akselivälillä.

Moottorivaihtoehtoina olivat 2,2-, 2,5- ja 2,8-litraiset dieselmoottorit. Saatavana oli viisi- ja kuusivaihteisten manuaalivaihteistojen lisäksi myös kuusiportainen Easytronic-robottivaihteisto.

Facelift-mallin Opel Movano A.

Vuonna 2003 Movano koki sisarmalliensa tapaan perusteellisen kasvojenkohotuksen, jossa sen ulkonäköä muutettiin enemmän pienempää Opel Vivaroa muistuttavaksi. Auto sai täysin uudet puskurit, ajovalot ja etusäleikön. Sisällä ohjauspyörä ja kojelauta vaihdettiin uusiin.

Opel Movano B
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Ranska
Valmistaja	Opel
Konserni	General Motors
Valmistusvuodet	2010–2021
Muut nimet	Vauxhall Movano
Korimalli	pakettiauto pikkubussi lava-auto umpikoriauto
Edeltäjä	Opel Movano A
Seuraaja	Opel Movano C
Teknisesti samankaltaisia	Nissan Interstar II Renault Master III
Tekniset tiedot
Kuormatila	8–17 m³
Moottori	R4
Iskutilavuus	2,3 l
Teho	110–165 hv
Polttoaine	diesel
Vetotapa	etuveto takaveto
Vaihteisto	6-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen robotti
Mitat
Infobox OK

Toisen sukupolven Movano esiteltiin vuonna 2010. Nissan vaihtoi mallinsa nimeksi NV400. Movano oli nyt ensimmäistä kertaa saatavana myös takavetoisena mallina. Saatavana oli neljä eri akselipituutta ja kolme korkeutta. Pakettiauton lisäksi valmistettiin seitsemänpaikkaista kaksikäyttöauto Crew Vania, pikkubussi Busia (16 tai 17 istuinta) sekä pakettiauton ja bussin yhdistelmämalli Combia (6 tai 9 istuinta). Valittavana oli myös normaali tai jatko-ohjaamollinen lava-auto sekä erillisellä tavaratilalla varustettu umpikoriauto.[1] Tavaratilaa on korimallista riippuen 8–17 kuutiometriä.

Moottorina oli Renault’n 2,3-litrainen dieselmoottori, josta on yhteensä viisi tehovaihtoehtoa: 2,3 CDTI (110/125/150 hv) ja 2,3 CDTI BiTurbo (135/165 hv). Kaikki moottorit 125- ja 150-hevosvoimaisia lukuun ottamatta on varustettu start/stop-järjestelmällä. Etuvetoiseen oli valittavassa kaikki moottorit, mutta takavetoiseen sai vain 150-hevosvoimaisen CDTI:n ja molemmat BiTurbot. 125- ja 150-hevosvoimaisiin sai halutessaan kuusiportaisen Easytronic-robottivaihteiston. Vakiona kaikkien moottorien yhteydessä oli kuusivaihteinen manuaalivaihteisto.

Pakettiauton vakiovarustukseen kuului kuljettajan turvatyyny, ABS-jarrut hätäjarruassistentilla, ESP, teräsvanteet osittain peittävin pölykapselein, lämmitettävät sähköpeilit, kauko-ohjattu keskuslukitus, lämmitettävä neljässä suunnassa säädettävä kuljettajan istuin, ikkunaton liukuovi matkustajan puolella, manuaali-ilmastointi, sähköikkunat edessä, radio/CD-soitin ja ikkunaton väliseinä.

Kaksikäyttöautossa oli lisäksi nelipaikkainen takaistuin ja ikkunallinen liukuovi matkustajan puolella.[2]

Combissa oli pakettiauton vakiovarusteiden lisäksi toisen ja kolmannen rivin istuimet kuudelle tai yhdeksälle hengelle sekä takaosan ilmastointi. Saatavana on kaksi korkeutta ja akselipituutta.

Busissa oli istuimet 16 tai 17 matkustajalle, etusumuvalot, digitaalinen ajopiirturi, matkustamon valaistus, sisään vetäytyvä sivuaskelma ja hattuhyllyt matkustamossa.[3]

Facelift-mallin Vauxhall Movano B.

Vuonna 2019 Movano koki kasvojenkohotuksen, jossa sen ulkonäköä muokattiin vastaamaan uusia PSA-konsernin kanssa yhteistyössä kehitettyjä Combo- ja Vivaro-malleja. Sisällä kojelauta oli uusi, ja siihen sai kosketusnäytöllisen Intellilink 5.0 -tietoviihdejärjestelmän. Uusia turvallisuusvarusteita olivat kaistavahti, kuolleen kulman valvontajärjestelmä ja sivutuuliavustin.[4]

Opel Movano C
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Italia
Valmistaja	Opel
Konserni	Stellantis
Valmistusvuodet	2021–
Muut nimet	Vauxhall Movano
Korimalli	pakettiauto
Edeltäjä	Opel Movano B
Teknisesti samankaltaisia	Citroën Jumper II Fiat Ducato III Peugeot Boxer II Ram ProMaster
Tekniset tiedot
Moottori	R4
Iskutilavuus	2,2 l
Käyttövoima	diesel sähkö
Vetotapa	etuveto
Vaihteisto	6-vaihteinen manuaali
Infobox OK

Kolmannen sukupolven Movano esiteltiin vuonna 2021. Se on Fiat Ducaton, Citroën Jumperin ja Peugeot Boxerin sisarmalli, mikä on seurausta Opelin siirtymisestä General Motorsilta Groupe PSA:n ja sitä kautta superkonserni Stellantiksen omistukseen. Movano C siirtyi siis vuonna 2010 markkinoille tullutta Movano B:tä neljä vuotta vanhemmalle alustalle, sillä Fiatin ja PSA-konsernin pakettiautoperheen mallit tulivat markkinoille jo vuonna 2006.[5]

Saatavilla on neljä eri akselivälipituutta ja kolme korikorkeutta. Movanon voimanlähteenä on 2,2-litrainen dieselmoottori, voimansiirtona on kuusivaihteinen manuaalivaihteisto ja etuveto. Lisäksi saatavana on täyssähköinen malliversio Movano-e. Siihen on valittavissa joko 37 tai 70 kilowattitunnin akku. Pienemmällä akulla suurin toimintamatka on 117 kilometriä ja suuremmalla 224 kilometriä.[6]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opel Movano Wikimedia Commonsissa