Opel Astra F

Ensimmäisen sukupolven Astra tuli markkinoille elokuussa 1991 Kadett E:n seuraajana. Korimalleina olivat aluksi kolmi- ja viisioviset hatchbackit sekä farmarimalli Caravan, jonka tavaratila lukeutui luokkansa suurimpiin. Astra sijoittui ominaisuuksiltaan luokkansa parhaimmistoon Volkswagen Golfin ja Renault 19:n ohella. Malli sai kiitosta taloudellisista moottoreistaan ja hyvistä sisätiloistaan. Suurimmat ongelmat liittyivät laatuun ja viimeistelyyn, jotka olivat kuitenkin parantuneet E-Kadettiin verrattuna.[1]

Opel Astra F Sedan

Bensiinimoottorit olivat aluksi 1,4i (60 hv), 1,6i (75 hv), 1,8i (90 hv), 2,0i (115 hv) ja 2,0i 16V (150 hv), dieselmoottorit 1,7 D (60 hv) ja 1,7 TD (82 hv). Syksyllä 1992 esiteltiin 1,4i (82 hv) ja 1,6i (100 hv), jotka korvasivat aiemmat 75- ja 90-hevosvoimaiset. Vuoden 1994 alussa tuli vielä 1,6 Eco (71 hv).[1]

Opel Astra GSi

Opel Astra F Cabriolet

Facelift-mallin Opel Astra F.

Facelift-mallin Opel Astra F Caravan.

Facelift-mallin Opel Astra F Cabriolet.

Perusvarustetaso oli GL. Vuoden 1992 alusta lähtien GL:n alapuolella oli tarjolla myös säästömalli, jonka varustelusta oli karsittu radio, kuljettajan istuimen korkeussäätö ja ohjaustehostin farmaria lukuun ottamatta. Keväällä 1993 säästömalli sai merkinnäkseen Young, ja radio oli siinä varusteena. GL:n yläpuolella oli GLS, jossa oli vakiovarusteina keskuslukitus, takaistuimen keskikyynärnoja, lämmitettävät sähköpeilit, sävylasit ja osittain maalatut puskurit GL:n mustien sijaan. Seuraava malli oli CD, jossa oli GLS:n lisäksi ABS-jarrut, pääntuet takaistuimilla ja sähköikkunat edessä.[1]

Ainoastaan Caravaniin sai Club-varustelun, jossa oli GL-tason lisäksi erikoisverhoilu, urheiluistuimet ja lämmitettävät sähköpeilit. Sama verhoilu oli myös GT-versiossa, joka sisälsi Clubin lisäksi etusumuvalot, takaspoilerin ja korinväriset peilit. Malli oli saatavana ainoastaan viistoperäisenä. GT nimettiin Sportiksi syksyllä 1993.[1]

Malliston huipulla oli 2,0i-moottorilla varustettu GSi, jonka tunnistaa erilaisesta etusäleiköstä sekä helmojen ja puskurien levikkeistä. Mallissa oli vakiona ABS-jarrut, ajotietokone, 15 tuuman kevytmetallivanteet ja keskuslukitus. 16-venttiilisellä moottorilla varustetuissa oli myös luistonesto.[1]

Neliovinen sedan esiteltiin keväällä 1992. Ulkomittoihin nähden sen 500-litrainen tavaratila oli erittäin kookas. Vuotta myöhemmin mallistoon tuli myös Bertonen suunnittelema nelipaikkainen avomalli Cabrio, jonka moottori oli aluksi 2,0-litrainen (myöhemmin 1,8 16V).[1]

Kuljettajan turvatyyny tuli vakiovarusteeksi kaikkiin malleihin kesällä 1994.[1]

Opel Astra F Van

Syksyllä 1994 Astra koki kasvojenkohotuksen. Tekniset muutokset olivat vähäisiä, sen sijaan enemmän huomiota kiinnitettiin ulkonäön nykyaikaistamiseen. Etusäleikkö oli nyt Vectraa muistuttava ja vilkunlaseista tuli kirkkaat. Takavalojen väliin tuli musta paneeli. Viistoperämalleihin lisättiin pieni takaspoileri ja farmareihin tuli kattokaiteet vakiovarusteeksi. Alustassa uutta oli kaasuiskunvaimentimet. Uusia moottoreita olivat 1,7 DTL -dieselmoottori sekä Ecotec-bensiinimoottorit 1,6i 16V, 1,8i 16V ja 2,0i 16V. Kaikkiin neli- ja viisiovisiin tuli vakiovarusteeksi keskuslukitus.[1]

Vuoden 1996 alussa esiteltiin GL:n ja GLS:n väliin Comfort, jossa oli sähköikkunat edessä, lämmitettävät sähköpeilit ja takaistuimen keskikyynärnoja. Syyskuussa 1996 Sportin korvasi Sporty, jossa oli aikaisemman lisäksi metalliväri, sähköikkunat edessä ja nahkaverhoiltu ohjauspyörä. GL:n korvasi Merit, jossa oli muiden Astrojen tavoin korinväriset puskurit ja etusumuvalot. Loppuvuodesta 1996 siihen tuli vakiovarusteeksi myös metalliväri. GSi 16V poistui ja tehokkaimmaksi jäi 2,0i (136 hv). Vuosimallin 1997 Cabrioon tuli sähkötoiminen katto.[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Opel Astra F Wikimedia Commonsissa