Opechancanough

Opechancanough syntyi powhatanien liittoon kuuluneeseen pamunkey-heimoon vuonna 1554. Opechancanough oli powhatanien liiton luoneen päällikkö Wahunsunacockin veli tai velipuoli, ja hän johti omaa heimoryhmäänsä, joka asutti Pamunkeyjoen vartta. Englantilaisten tullessa Virginiaan vuonna 1607 hän oli jo kerännyt mainetta soturina ja hyvänä päällikkönä. Opechancanough ei pitänyt englantilaisten kasvavasta vallasta ja hän vangitsi löytöretkeilijä John Smithin ja toi tämän Werowocomocoon, joka oli toinen powhatanien kahdesta pääkaupungista. Täällä syntyi myytti Pocahontasista, joka tarinan mukaan pelasti Smithin hengen heittäytymällä tämän turvaksi, kun häntä oltiin teloittamassa. Tarinan paikkansapitävyys on nykyisin kyseenalaistettu[2]. Pocahontas meni naimisiin englantilaisen John Rolfen kanssa 1614 ja tämä loi rauhan, joka kesti vuoteen 1622.

Opechancanough pääsi powhatanien liiton päälliköksi Wahunsonacockin kuoltua vuonna 1618. Välit englantilaisiin alkoivat huonontua siirtolaisten tuotua tupakan viljeltäväksi Virginiaan. Alueelle alkoi tämän jälkeen muuttaa laumoittain siirtolaisia.[1] Kahdeksan vuotta kestänyt rauha päättyi vuoden 1622 intiaaniverilöylyyn, jossa Opechancanoughin joukot tappoivat noin 350 siirtolaista. Hän ei kuitenkaan pystynyt tuhoamaan kaikkia englantilaisia ja hän joutui tekemään rauhan eurooppalaisten kostoretkikuntien hyökkäysten jälkeen vuonna 1636. Sodan jälkeen Opechancanoughin terveys heikkeni, ja on mahdollista, että hän kärsi myasthenia gravis -nimisestä lihasheikkoutta aiheuttavasta sairaudesta. Opechancanough yritti kuitenkin vielä lähes satavuotiaana ja osittain halvaantuneena tuhota englantilaiset hyökkäämällä jälleen kerran vuonna 1644 tappaen 500 siirtolaista. Hän hävisi kuitenkin taistelussa William Berkeleyn johtamille miliiseille ja hänet otettiin vangiksi. Opechancanough kuoli vankeudessa vuonna 1646 tarinan mukaan vartijan ampumana.[3]