Käsnäjalkaiset

Käsnäjalkaiset (Onychophora) on eläinkunnan pääjakso. Joskus se on luettu myös niveljalkaisten alajaksoksi. Ensimmäinen elävä käsnäjalkainen löydettiin vasta vuonna 1825.[1]

Käsnäjalkaiset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Käsnäjalkaiset Onychophora Grube, 1853
Luokka:	Udeonychophora Poinar, 2000
Nykyisten käsnäjalkaisten levinneisyys. Vihreä: Peripatidae. Punainen: Peripatopsidae.
Alaryhmät
Lahko: Euonychophora Heimo: Peripatidae Heimo: Peripatopsidae Lahko: †Ontonychophora Heimo: †Helenodoridae Yläheimo: †Tertiapatoidea Heimo: †Tertiapatidae Heimo: †Succinipatopsidae
Katso myös
Käsnäjalkaiset Wikispeciesissä   Käsnäjalkaiset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Käsnäjalkaiset ovat matomaisia, 5–150 mm pitkiä eläimiä, ja niillä on 13–43 kynnellistä käsnämäistä (känsämäistä) raajaparia. Lajeja tunnetaan noin 180, ne elävät lähinnä trooppisissa ympäristöissä ja enimmäkseen eteläisellä pallonpuoliskolla. Nykylajisto käsittää kaksi heimoa, Peripatidae ja Peripatopsidae.[2]

Vanhimmat fossiilit ovat jo kambrikaudelta.[3] Näitä eläimiä pidetään "elävinä fossiileina", jotka ovat sukua ensimmäisille käveleville eläimille. Lajit ovat alkeellisesti jaokkeisia: vain pää on jaokkeinen. Pään ensimmäisessä jaokkeessa on kaksi tuntosarvea ja yleensä silmäpari, toisessa jaokkeessa suu. Ihossa on hieno samettimainen karvoitus. Ruumiinontelo ja muut sisäelimet kuten verta pumppaava sydän ovat kuin niveljalkaisilla. Erityselimet ovat samanlaiset kuin nivelmadoilla. Jaloissa on kitiinikynnet ("kaviot"). Aivot muistuttavat hämähäkkien aivoja, mutta molekyylisystematiikka ei tue sukulaisuutta näihin. Käsnäjalkaiset hengittävät ihon kautta ja tarvitsevat kostean ympäristön, jotteivät kuivuisi.Ne ovat siirtyneet vedestä maalle luultavasti ordovikikauden aikana. Väriltään ne ovat yleensä sinisiä, mustia, vihreitä tai oransseja.[2][1]

Käsnäjalkaiset ovat petoja, jotka syövät ravinnokseen pieniä selkärangattomia, kovakuoriaisia, termiittejä ja muita hyönteisiä sekä etanoita ja matoja. Ne voivat käydä jopa useita kertoja itseään suuremman saaliin kimppuun. Jotkin lajit tekevät uhrinsa puolustuskyvyttömiksi ruiskuttamalla näiden päälle tahmeaa limaa. Eläimet lisääntyvät niin, että uros sijoittaa tuntosarvillaan ja eturaajoillaan spermapaketin naaraan peräpäähän.[2]

Käsnäjalkaisia muistuttavia fossiililajeja ovat ehkä myöhäisprekambrinen Xenusion sekä kambrikautiset Aysheaia ja Hallucigenia.

Käsnäjalkaisen raajat