Ontario

Niagaran putoukset

Ontario on pinta-alaltaan Kanadan toiseksi suurin provinssi. Se kattaa Manner-Kanadan osan, joka ulottuu Hudsoninlahdelta ja Jamesinlahdelta etelään Isoillejärville asti.[3] Idässä sitä rajaa Saint Lawrence -joki, länsirajan takana alkaa Manitoba.[2]

Ontarion maaperä jakaantuu kolmeen alueeseen: Hudsoninlahden ympäristön alanko, Kanadan kilpi ja Isojenjärvien ja Saint Lawrence -joen tasangot. Maanviljelys ja asutus keskittyvät provinssin viljavaan eteläosaan.[2]

Ontariossa on monia isoja kaupunkeja, kuten Toronto (provinssin pääkaupunki), Ottawa (Kanadan pääkaupunki) ja Thunder Bay. Osa Niagaran putouksista sijaitsee Ontarion puolella, osa Yhdysvaltojen puolella.

Ontarion ilmasto on vaihtelevaa. Lämpimimmillä seuduilla on kesällä yli 30 °C ja kylmimmillä talvella alle –40 °C.[2]

Ennen eurooppalaisten tuloa alueen pohjoisosassa eli metsästäviä algonkin-kansoja, etelässä taas attiwendaronkit ja huronit.[2] Ranskalainen Étienne Brûlé teki alueella tutkimusretkiä 1610–1612. Englantilainen Henry Hudson purjehti Hudsoninlahdelle 1611 ja julisti alueen kuuluvan Englannille. Seitsenvuotisen sodan päätteeksi Ranskan alueet Amerikassa siirtyivät Britannian haltuun.^lähde?

British North America Act perusti vuonna 1867 Kanadan dominion (Dominion of Canada), johon kuului neljä provinssia: Nova Scotia, New Brunswick, Quebec ja Ontario.[4][5] Quebec ja Ontario jaettiin kielirajojen mukaan: Quebec ranskankielisille, Ontario englanninkielisille.^lähde?

Ontario on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne huolehtivat itse muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuhunkin lainsäädäntöön.[6]

Kuninkaan edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka Kanadan kenraalikuvernööri nimeää viideksi vuodeksi kerrallaan konsultoituaan Kanadan pääministeriä.[7] Ontariolla on 24 edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 121 edustajaa edustajainhuoneessa.[8]

Provinssin lait säätää Ontarion parlamentti. Parlamentti on yksikamarinen, ja sen 124 edustajaa valitaan vaaleilla neljän viiden vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Ontarion pääministeri, ja hän valitsee hallituksen.[9] Varakuvernöörin rooli on vahvistaa parlamentin asettamat lait sekä edustaa Ontariota provinssin ulkopuolella.[7]

Provinssilla on kolme tuomioistuinta, jotka käyttävät Ontarion tuomiovaltaa. Ne ovat Ontarion tuomioistuin (Ontario Court of Justice), ylioikeus (Supreme Court) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal).[10] Näiden yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeus^lähde?.

Ontario jakautuu kuntiin, joita on yhteensä 444.[11] Ontariossa on kaksitasoinen kuntajärjestelmä, jossa ylemmällä tasolla ovat aluekunnat ja alemmalla tasolla tavalliset kunnat. Lisäksi on olemassa yhden tason kuntia, jotka vaikuttavat molemmalla tasolla. Pohjois-Ontarion harvaan asutuilla alueilla ei ole kuntia, vaan paikallishallinnosta vastaavat piirit.[12]

Ontarion kartta

Provinssin eteläosissa harjoitetaan edelleen maanviljelyä, vaikka sen merkitys on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Nykyisin pelloilla kasvaa lähinnä rehua, ja monet tilat keskittyvät sikojen, naudanlihan ja maidon tuotantoon.[2] Provinssin lounaisosa kuuluu Yhdysvalloista Kanadan puolelle ulottuvaan niin sanottuun maissivyöhykkeeseen, jossa on erityisen suotuisat viljelyolosuhteet.[13]

Provinssin pohjoisosissa on laajat malmivarat.[2]

Ontarion joet ja erityisesti sen läpi kulkeva Niagara River tuovat alueelle suuret vesivoimavarat. Tämän etulyöntiaseman sekä erinomaisten Yhdysvaltojen keskiosiin vievien kulkuyhteyksien ansiosta Ontario on Kanadan teollistunein alue. Tärkein osa-alue on tehdasteollisuus, jota harjoitetaan etupäässä niin sanotun Kultaisen hevosenkengän (Golden Horseshoe) alueella.^lähde?

Ontarion väestö on kasvanut viime vuosikymmeninä: vuonna 1981 provinssissa oli 8,6 miljoonaa asukasta, vuonna 2001 asukkaita oli 11,4 miljoonaa ja vuonna 2015 jo 13,8 miljoonaa.[14]

Suurimmat kaupungit ovat Toronto, Ottawa, Mississauga, Brampton ja Hamilton. Vuonna 2011 näissä kaikissa oli yli puoli miljoonaa asukasta.[14]

Ontariossa toimii neljä sinfoniaorkesteria: Toronton sinfoniaorkesteri, Ottawa, Hamilton ja Kitchener-Waterloo.[2]

Ontariossa on ammattilaisjoukkueita baseballissa, koripallossa, jääkiekossa, rugbyssä ja kahdessa erilaisessa jalkapallolajissa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ontario Wikimedia Commonsissa

• Ontarion hallitus
• Kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ontarion parlamentin yhteystiedot
• Ontarion aavekaupunkeja ja hylättyjä paikkoja

Kanadan provinssit ja territoriot

Provinssit	Alberta Brittiläinen Kolumbia Manitoba New Brunswick Newfoundland ja Labrador Nova Scotia Ontario Prinssi Edwardin saari Quebec Saskatchewan
Territoriot	Luoteisterritoriot Nunavut Yukon