Onni Mansnerus

Onni Mansnerus (5. tammikuuta 1906 Viipuri – 18. toukokuuta 1980 Kouvola) oli suomalainen taidemaalari ja graafikko. Hän oli ammattitaiteilija, joka eli sodan jälkeen vapaana taiteilijana Helsingissä. Mansneruksen taiteellinen tuotanto koostuu kolmesta pääkaudesta: naturalistiset asetelmat ja maisemamaalaukset sekä herkullisilla väreillä loihditut satukuvitukset, kuten Mestaritontun seikkailut, Päivikin satu sekä Kulunut kultaviitta 1940–50 -luvuilla, abstrakti kausi pulppuavine raakunkuoritekniikoineen 1960-luvulla ja fotorealistiset asetelmat 1970-luvulla. Näiden lisäksi hän teki laajan kokoelman puupiirroksia ja litografioita.

Onni Mansnerus oli tunnettu myös muotokuvistaan, joita hän teki niin yksityisistä kuin julkisuudenkin henkilöistä, muun muassa professori Henrik Renquist (1963), omistaa Helsingin yliopisto ja professori Väinö Auer (1965), omistaa Helsingin yliopisto. Kyseiset muotokuvat edustavat taiteilijalle hyvin tyypillistä tapaa ottaa suora kontakti itse maalattavaan – persoona kuvataan pikkutarkan huolellisesti.

Mansnerus muutti Kouvolaan 1973 ja loi kattavan kokoelman asetelmia, joissa ajan pysähtyneisyys ja estetiikka suorastaan huokuvat levollisuudessaan. Myös asetelmia on lukuisissa julkisissa kokoelmissa, muun muassa Kouvolan taidemuseossa, Etelä-Karjalan taidemuseossa ja Imatran taidemuseossa. Taiteilijan elämä päättyi Kouvolassa 1980 uran ollessa kukkeimmillaan. Mansnerus nautti saamastaan arvostuksesta ja suosiosta. Kouvolan kaupunginjohtaja Eino Brofeldt tituleerasikin Mansnerusta Kouvolan ‘hovimaalariksi’.