Resistiivisyys

Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.[1] Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.

Resistiivisyys $\rho$ voidaan esittää yhtälöllä

\rho ={\frac {E}{J}},

missä $E$ on sähkökenttä ja $J$ virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

\rho =R{\frac {A}{l}},

missä $R$ on vastus, $A$ poikkipinta-ala ja $l$ johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä $R=\rho l/A$ . [2] [3]

Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta.[4] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

Aineiden resistiivisyyksiä

Yleisimpien metallien resistiivisyyksiä pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10⁻⁶ Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):

**Aineiden resistiivisyyksiä**
Aine	Resistiivisyys (20 °C)	Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C)
Hopea	0,0159·10⁻⁶ Ωm	4,0·10⁻³ /K
Kupari	0,01678·10⁻⁶ Ωm[5]	3,9·10⁻³ /K[6][7]
Kulta	0,024·10⁻⁶ Ωm	3,4·10⁻³ /K
Alumiini	0,0265·10⁻⁶ Ωm	4·10⁻³ /K
Messinki	0,070·10⁻⁶ Ωm	1,5·10⁻³ /K
Rauta	0,097·10⁻⁶ Ωm	6·10⁻³ /K
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan)	0,8·10⁻⁶ Ωm	3·10⁻³ /K

Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):

**Aineiden resistiivisyyksiä**
Aine	Resistiivisyys (20 °C)	Resistiivisyyden lämpötilakerroin (20 °C)
Konstantaani	0,50·10⁻⁶ Ωm	0,03·10⁻³ /K

Katso myös

Lähteet

Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units, s. 46. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2. Teoksen lataussivu.
Resistivity and Conductivity (html) HyperPhysics. (englanniksi)
Raimo Seppänen, et al.: ”Fysiikka”, MAOL-taulukot, 2-4 painos, s. 93-95. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto, Otava, 2005. ISBN 951-1-20607-9.
Stenbackashopyp s. 7
United States National Bureau of Standards. Retrieved 3 February 2014 Internet Archive.
Copper Wire Tables, sivu 14; National Bureau of Standards Handbook 100, United States Department of Commerce, 1966 (Arkistoitu – Internet Archive)
Electrical Conductivity and Resistivity, NDT Resource Center (Arkistoitu – Internet Archive)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[si_opas2019-1] Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units, s. 46. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2. Teoksen lataussivu.

[2] Resistivity and Conductivity (html) HyperPhysics. (englanniksi)

[3] Raimo Seppänen, et al.: ”Fysiikka”, MAOL-taulukot, 2-4 painos, s. 93-95. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto, Otava, 2005. ISBN 951-1-20607-9.

[4] Stenbackashopyp s. 7

[5] United States National Bureau of Standards. Retrieved 3 February 2014 Internet Archive.

[6] Copper Wire Tables, sivu 14; National Bureau of Standards Handbook 100, United States Department of Commerce, 1966 (Arkistoitu – Internet Archive)

[7] Electrical Conductivity and Resistivity, NDT Resource Center (Arkistoitu – Internet Archive)