Omar Khaijam
Omar Khaijam (pers. عمر خیّام, Omar Xayyām; 18. toukokuuta 1048 Nišapur – 4. joulukuuta 1131 Nišapur)[1] oli persialainen runoilija, matemaatikko ja tähtitieteilijä. Hän syntyi koillisen Iranin Nišapurissa, jossa hänen väitetään myös kuolleen. Kaupunki kuului turkkilaiseen seldžukkien valtakuntaan, joka uskonnoltaan edusti sunnalaista islamia.
Omar Khaijam | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. toukokuuta 1048 Nišapur, Persia |
Kuollut | 4. joulukuuta 1131 (83 vuotta) Nišapur |
Ammatti | runoilija, matemaatikko, tähtitieteilijä |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Khaijam opiskeli erään ajan tunnetuimman tiedemiehen, Muhammad Mansurin johdolla. Kaksi muuta Mansurin oppilasta, joiden kanssa Omar ystävystyi, olivat tuleva mahtava visiiri Nizam al-Mulk ja assassiinien perustaja Hassan-i Sabbah.
Omar otti lisänimen Khaijam (teltantekijä) nähtävästi isänsä ammatin kunniaksi. Hän tuli huomatuksi arabiankielisillä matemaattisilla tutkimuksillaan, jonka johdosta hallitsija määräsi hänet suorittamaan laajoja tähtitieteellisiä tutkimuksia sekä uudistamaan kalenterin.
Tiedemies
Matemaatikkona Khaijam kirjoitti algebran alalta al-Khwarizmin Algebraa laajemman teoksen, joka sisälsi myös kolmannen asteen yhtälöt. Khaijam antoi toisen asteen yhtälöille sekä aritmeettiset että geometriset ratkaisut, mutta uskoi (virheellisesti), että kolmannen asteen yhtälöitä ei voi todistaa aritmeettisesti, joten hän antoi niille vain geometriset ratkaisut. Aritmeettiset ratkaisut löydettiinkin vasta 1500-luvulla.[2]
Omar Khaijam kirjoitti Algebrassa, että hän tuntee säännöt binomin neljännen, viidennen, kuudennen ja korkeampien potenssien määrittämiseksi, mutta Khaijmin todistusta ei ole säilynyt. Oletetaan, että kyseessä olisi Pascalin kolmio, joka oli keksitty Kiinassa suunnilleen samaan aikaan. On mahdollista, että tieto on tullut Khaijamin käyttöön Kiinasta silkkitien kautta.[2]
Runoilija
Suuren maineen länsimaissa ovat saavuttaneet Khaijamin persiaksi kirjoitetut mieterunot eli rubait (nelirivit), jotka on käännetty lukuisille kielille, suomeksi muun muassa nimillä Teltantekijä ja Viisaan viini. Rubaissa riimirakenteena oli AABA, toisinaan myös AAAA, ja se oli persialaisessa runoudessa yleinen.[3]
Khaijamin runous tuli Euroopassa alun perin tunnetuksi vuonna 1859 englantilaisen runoilijan ja orientalistin Edward Fitzgeraldin käännöksinä, jotka olivat hyvin vapaamuotoisia. Myöhemmin Khaijamin runoista on tehty alkuperäisteksteille uskollisempia käännöksiä. Fitzgeraldin käännökset perustuivat Oxfordin kirjastosta löytyneeseen persiankieliseen Omar Khaijamin runojen kokoelmaan. Orientalistit alkoivat tämän jälkeen etsiä lisää vastaavia tekstejä. Käsikirjoituskopioita löytyikin runsaasti. Vuonna 1955 suomeksi julkaistu "Viisaan viini" sisältää runoja, jotka löydettiin vuosina 1947 ja 1950. Niiden alkutekstit sijoitetaan vuoteen 1207, kun taas Fitzgeraldin kääntämien tekstien käsikirjoitukset olivat vuosilta 1460–1461. Jotkut tekstit ovat vieläkin myöhäisemmistä käsikirjoituksista.[3]
Tekstitutkimus on osoittanut, että Khaijamin nimiin pantuja runoja on löytynyt myös toisilla tekijänimillä.[3] Onkin mahdollista, että islamin oikeaoppisuuden rajat ylittäviä runoja on kirjattu Omar Khaijamin nimiin siinä toivossa, että kuuluisan oppineen maine suojaisi niitä.
Khaijamin korkeatasoinen runokieli siivittää säkeitä viinistä ja rakkaudesta. Joissakin tulkinnoissa Khaijamin runojen on tulkittu yhdistyvän suufilaiseen mystiikkaan.
Suomennoksia
- Teltantekijän lauselmia. Suomentanut Toivo Lyy 1929.
- Omarin malja. Suomentanut Toivo Lyy 1942.
- [Yhteisnide:] Teltantekijä. Esipuhe Unto Kupiainen. WSOY 1949. (6. p. 1973.)
- Viisaan viini. Suomentanut Toivo Lyy. WSOY 1955.
- Malja ja mennyt maine. Suomentanut ja jälkisanat laatinut Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam Books, 1999. ISBN 952-9842-29-5.
- Ruukku rubiiniviiniä ja muita runoja. Helsingissä: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-22891-2.
- Khaijamin lauluja. Suomentaneet Kiamars Baghban ja Leevi Lehto. Ntamo 2009.
Kirjallisuutta
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Omar Khaijam. Runoilijan elämä. Otava 2008.
Lähteet
- Omar Khayyam
- Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa I, s. 343–346. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-150-0.
- Toivo Lyy: Suomentajan selityksiä. Teiksessa: Omar Khaijam: Viisaan viini, s. 5, 133. Wsoy, 1980.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Omar Khaijam Wikimedia Commonsissa
- Omar Khaijam - teltantekijä. Itämainen viisas ja runoilijamestari, Seura, 15.12.1937, nro 50, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Komulainen, Matti: Katse Orientin mystiikan taakse. Turun sanomat 24.2.2009.
Kuortti, Joel: Salapoliisityötä ja runoutta: Jaakko Hämeen-Anttila ja Omar Khaijam. '*Agricolan kirja-arvostelut 18.1.2010.