Olof Palmen murha

Palme-jutun tutkintaprosessi on Ruotsin kaikkien aikojen kallein ja yksi maailman kalleimpia. Kesäkuuhun 2020 mennessä tutkinnat olivat maksaneet poliisille yli 57 miljoonaa euroa. Tähän ei ole laskettu syyttäjän kuluja eikä oikeudenkäyntejä.[2] Ruotsin entisen lain mukaan Palmen murha olisi vanhentunut rikoksena vuonna 2011, jolloin siitä oli kulunut 25 vuotta. 1. heinäkuuta 2010 voimaan astuneen uuden rikoslain mukaan vakavat rikokset, kuten murhat, eivät vanhene koskaan. Siksi myös Palmen murhan rikosoikeudellista tutkintaa voitiin jatkaa.

Vuonna 2016 Ruotsin poliisi kertoi, että siihen mennessä Palmen murhan oli tunnustanut yli 130 ihmistä.[5]

Murhatutkinnan johtaja pääsyyttäjä Krister Petersson ilmoitti kesäkuussa 2020 uskovansa vuonna 2000 kuolleen Stig Engströmin olevan syyllinen Olof Palmen murhaan. Peterssonin mukaan näyttö olisi riittänyt Engströmin vangitsemiseen ja jatkotoimiin kuten kotietsintöjen ja muiden tutkinnallisten pakkokeinojen käyttämiseen. Petersson ei ottanut kantaa siihen, riittäisikö olemassa oleva näyttö Engströmin syyllisyyden todistamiseen oikeudenkäynnissä. Peterssonin mukaan olemassa olevan näytön perusteella mitään muuta varteenotettavaa tutkimussuuntaa ei ollut jäljellä. Koska tarpeellisia jatkotutkimuksia ei enää ollut mahdollista tehdä eivätkä rikostekniset tutkimukset olleet tuottaneet uusia tuloksia, tutkintaryhmä totesi, ettei murhatutkinnan jatkamiselle ollut edellytyksiä.

Tutkijoiden ei ollut onnistunut löytää asiallisia perusteita sille, että Engströmin osuutta tapahtumiin oli päätetty kokonaan lakata tutkimasta vuonna 1987. Tätä päätöstä Petersson piti ratkaisevana syynä siihen, että rikostutkinta oli tuolloin epäonnistunut.

Engström kuoli vuonna 2000. Hänet tunnetaan myös ”Skandia-miehenä”, koska hän saapui murhapaikalle työpaikaltansa läheisestä vakuutusyhtiö Skandian pääkonttorista.[2][6]

Syyttäjän mukaan Engström oli pukeutunut pitkään takkiin ja lippalakkiin, mikä vastaa todistajien kertomuksia murhaajasta. Yksikään silminnäkijä ei kuitenkaan ole kertonut nähneensä Engströmiä paikalla.[6] Engström oli murhapaikalla Palmen kuolinhetkenä, ja häntä kuulusteltiin aikoinaan silminnäkijänä ja todistajana, mutta ei epäiltynä. Engström oli lehden mukaan kiinnostunut aseista, osasi ampua, ja hänen ystävällään oli hallussaan murha-aseen tyyppisiä revolvereita. Lisäksi Engström oli suorasukaisen vihamielinen Palmea kohtaan.[7][8]

Ruotsalainen aikakauslehti Filter oli toukokuussa 2018 paljastanut, että Palmen murhatutkimuksien uusi epäilty on juuri Stig Engström.[9]

Poliisi tutki aluksi aivan murhan jälkeisinä päivinä saamansa vihjeen perusteella 33-vuotiasta ääriliikkeessä mukana ollutta Viktor Gunnarssonia, joka ruotsalaisen tavan mukaisesti tuli tunnetuksi mediassa nimellä "33-vuotias" ("33-åringen").[10] Poliisi otti Gunnarssonin kiinni kuulusteluja varten, mutta hänet vapautettiin jo keväällä 1986. Gunnarssonin seurantaa ja mm. puhelinkuuntelua jatkettiin vielä vuoteen 1988, jolloin Christer Pettersson tuomittiin murhasta käräjäoikeudessa. Gunnarsson kuoli vuonna 1994 Yhdysvalloissa henkirikoksen uhrina.

Tukholman lääninpoliisimestari Hans Holmérin johdolla tutkimuksissa keskityttiin pitkän aikaa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n mahdolliseen osuuteen. Tutkintalinjan lähtökohtana oli erään suomalaissyntyisen miehen toukokuussa 1986 poliisille esittämä kertomus, jonka mukaan hän olisi välittänyt kaksi luvatonta käsiasetta vankilassa tapaamalleen kurdimiehelle ja tämä olisi sanonut aikovansa murhata Palmen. Lisäksi Palmen kerrottiin vuonna 1971, tosin suoraan sanomatta, ilmaisseen pelkäävänsä kurdianarkisteja. Tutkimukset huipentuivat tammikuussa 1987 suoritettuun massiiviseen ratsiaoperaatioon, joka ei tuottanut toivottua tulosta. Pian ratsioiden jälkeen Holmér erosi virastaan.

Joulukuussa 1988, yli kaksi vuotta murhan jälkeen, poliisi pidätti teosta epäiltynä Christer Pettersson -nimisen miehen. Pettersson oli työtön ja sekä huume- että alkoholiongelmainen, ja hän oli vuonna 1970 syyllistynyt satunnaisen sivullisen tappoon kadulla. Lisbet Palme tunnisti Petterssonin murhaajaksi. Palmen leski oli varsin vakuuttunut, että juuri Pettersson oli hänen puolisonsa murhaaja, mutta hänen tekemänsä tunnistuksen luotettavuutta on kyseenalaistettu eri perustein. Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Petterssonin 1988 elinkautiseen vankeuteen maallikkojäsenten äänillä. Svean hovioikeus kuitenkin vapautti hänet seuraavana vuonna puutteellisten todisteiden takia, eikä ratkaisusta valitettu.

Myöhemmin vuonna 1997 Ruotsin valtakunnansyyttäjä pyysi vapauttavan päätöksen purkamista, mutta korkein oikeus hylkäsi esityksen. Petterssonilla ei voitu näyttää olleen murha-asetta eikä selkeää murhan syytäkään.

Vakavasti päihdeongelmainen Pettersson kuoli 29. syyskuuta 2004 päähän saamiinsa vammoihin, jotka hän sai kaaduttuaan joitakin päiviä aiemmin.

Saksalainen Focus-lehden vuonna 2011 julkistettujen tietojen mukaan murhan taustalla olisi ollut Jugoslavian turvallisuuspalvelu. Lähteenä väitteelle oli jugoslavialaisen turvallisuusupseerin Vinko Sindicicin vuonna 2008 suoritettu kuulustelu. Sindicicin mukaan Palmea ja tämän liikkeitä oltaisiin seurattu yötä päivää, jolloin tämän suojaamisessa oltaisiin havaittu puutteita. Murhan suorittanut jugoslavialaismies olisi väitetysti myös ollut tuolloin edelleen elossa ja asunut Zagrebissa.[11]

Ruotsalaismiljardööri Hans Kristian Rausingin vaimo Eva Rausing väitti ennen toukokuussa 2012 tapahtunutta kuolemaansa tietävänsä Palmen murhaajan. Hän lähetti viestejä tapausta tutkineelle kirjailija Gunnar Wallille, joka ei kuitenkaan uskonut Rausingia. Sittemmin ruotsalaisviranomaiset ovat ryhtyneet tutkimaan viestejä,[12] joissa murhaajaksi mainitaan Eva Rausingin appi Hans Rausing.[13]

Muita Palmen murhasta epäiltyjä tahoja ovat muun muassa Etelä-Afrikan tiedustelupalvelu, Boforsin Intia-kauppoihin liittyvä tekijä, chileläinen äärioikeistolainen Roberto Thieme, äärioikeistolainen salaliitto Ruotsin poliisissa ja Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA.