Olof Åhlström
Olof Åhlström (14. elokuuta 1756 Vårdinge – 11. elokuuta 1835 Tukholma) oli ruotsalainen säveltäjä, urkuri, pianisti ja musiikin kustantaja.[1]
Elämä
Åhlström asui Tukholmassa vuodesta 1772 ja opiskeli urkujensoittoa Ferdinand Zellbell nuoremman johdolla. Vuonna 1776 hänestä tuli tukholmalaisen Maria Magdaleenan kirkon urkuri. Vuonna 1792 hänet nimitettiin Pyhän Jaakobin kirkon urkuriksi; tässä virassa hän pysyi kuolemaansa saakka. Åhlström perusti musiikkikustantamon vuonna 1783. Hän työskenteli lisäksi sotakollegion palveluksessa vuoteen 1827 ja sai vuonna 1804 nimityksen sotaneuvoston päälliköksi. Åhlström oli Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsen vuodesta 1785 ja akatemian opetusjohtaja vuosina 1803–1805. Hän toimi vapaamuurareissa vuodesta 1779.[1]
Åhlström sai vuonna 1788 Kustaa III:lta yksinoikeuden musiikin kustantamiseen seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan, joten hänen oma kustantamonsa oli aikoinaan Ruotsin ainoan musiikkikustantamon asemassa. Yksinoikeutta vielä laajennettiin vuoteen 1823, vaikka yksinoikeus oli lopulta supistettu koskemaan pienempää musiikin kustantamisen osa-aluetta. Omien sävellystensä lisäksi Åhlström kustansi lukuisten muiden ruotsalaisten ja ulkomaalaisten säveltäjien teoksia. Hän oli ensimmäinen Carl Michael Bellmanin Fredmans epistlar och Fredmans sånger -kappaleiden (1790–1791) kokoaja ja kustantaja. Åhlström teki yhteistyötä Johann Christian Friedrich Hæffnerin kanssa messukirjassa Swenska mässan med därtill hörande svar och sånger (1799) ja julkaisussa Svensk choralbok (Ruotsalainen virsikirja, 1820). Åhlström sai lisäksi Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta tehtäväkseen koota virsikirjan ChoralBok i Öfverensstämmelse med Svenska Församlingars vanliga sång, joka julkaistiin vuonna 1832. Hän keräsi myös kansanlauluja ja -tansseja Arvid August Afzeliuksen kanssa.[1]
Teokset
Åhlström sai vuonna 1787 tilauksen musiikin säveltämiseksi oopperaan Frigga, jonka libreton laati Carl Gustaf af Leopold. Teos esitettiin vain muutamia kertoja. Suositummaksi nousi Åhlströmin toinen ooppera, Tanddoktorn, joka esitettiin vuonna 1829 kahdeksankymmentä kertaa Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa.[1]
Åhlström sävelsi oopperoidensa lisäksi muun muassa yksitoista kantaattia, virsiä, muita lauluja, vapaamuurarien seremoniallista musiikkia ja instrumentaalimusiikkia, kuten urkusävellyksiä ja sonaatteja. Lauluissaan hän käytti sanoituksia sellaisilta kirjoittajilta kuin Johan Henric Kellgreniltä, Frans Michael Franzéniltä, Johan David Valeriukselta, Mikael Choraeukselta ja Charlotta Cederströmiltä sekä kälyltään Anna Maria Lenngreniltä.
Lähteet
- Olof Åhlström Swedish Musical Heritage