Olli Castrén

Olli Mikko Castrén (s. 13. syyskuuta 1929 Pielavesi) on suomalainen lääkäri ja Kuopion yliopiston synnytys- ja naistentautiopin professori emeritus.[1] Professorina hän toimi vuosina 1974–1992, jolloin hän hoiti samanaikaisesti Kuopion yliopistollisen keskussairaalan (KYKS) naistentautien kliinisen ylilääkärin tehtävää.[1]

Olli Castrén
Henkilötiedot
Syntynyt13. syyskuuta 1929
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti synnytys- ja naistentautien professori
naistentautien ylilääkäri
Koulutus ja ura
Tutkinnot Turun yliopisto
Instituutti Kuopion yliopisto
Tutkimusalue Obstetriikka ja gynekologia
Palkinnot SL K

Castrénin vanhemmat olivat rovasti Matti A. Castrén ja Katri Puurunen. Hän avioitui 1954 Salme Liisa Sippolan kanssa. Neurotieteen professori Eero Castrén on heidän poikansa. Olli Castrén tuli ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1949 ja valmistui Turun yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi 1957. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkärin pätevyyden hän sai 1962.[1] Castrénin Turun yliopistossa puolustama tohtorinväitöskirja oli Urinary excretion of noradrenaline and adrenaline in late normal and toxemic pregnancy: Effect of rest, work, and reserpine treatment.[1][2] Castrén tutki sympaattisen hermoston raskaudenaikaista toimintaa.[3] Hän oli Helsingin yliopiston synnytys- ja naistentautiopin dosentti 1970–1991.[1][4]

Castrén työskenteli toimeliaasti monien vuosien ajan Kuopion korkeakoulun synnyttämiseksi ja kehittämiseksi; hän osallistui myös Kuopion yliopistollisen keskussairaalan kehittämiseen. Hän oli Kuopion korkeakoulun suunnittelutoimikunnan puheenjohtaja (1969–1972), rakentamisesta vastanneen neuvottelukunnan puheenjohtaja (1972–1978) ja valtuuston puheenjohtaja 1975–1976 sekä jäsen (1984–1985). Hän toimi korkeakoulun ensimmäisenä rehtorina (1969–1973).[5] Hänellä oli myös lukuisia muita luottamustehtäviä maakuntatasolla, kansallisesti ja kansainvälisesti. Eräänä tunnustuksena hänet on nimitetty Suomen Leijonan ritarikunnan komentajaksi.[1]

Lähteet
  1. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 92–93. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  2. Castrén, Olli: Urinary excretion of noradrenaline and adrenaline in late normal and toxemic pregnancy: Effect of rest, work, and reserpine treatment. Diss. Acta pharmacologica et toxicologica, Supplementum, vol. 20, 2. Munksgaard. ISSN 0065-1508.
  3. Facta 2001, osa 3, p. 132. WSOY 1981.
  4. Helsingin yliopiston opettaja- ja virkamiesluettelo 1918 – 2000. Lääketieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 17.9.2020.
  5. Kaltiala, Ulla: Lääketiede juhli 40-vuotista menestystarinaa Itä-Suomen yliopisto. 2012. Viitattu 17.9.2020.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.