Olli Ant-Wuorinen
Olli Viljo Anton Ant-Wuorinen (vuoteen 1930 Wuorinen; 21. huhtikuuta 1904 Helsinki – 26. kesäkuuta 1993 Nurmijärvi[1]) oli suomalainen kemisti.[2] Hän toimi Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) kemiantekniikan laboratorion johtajana professorin arvolla vuosina 1948–1970. Hän kehitti menetelmän puun sokeroimiseksi rikkihapon avulla.[3]
Ant-Wuorinen valmistui filosofin kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1928 ja väitteli kemian tohtoriksi Birminghamin yliopistossa vuonna 1932.[1] Hän oli vuosina 1932–1937 sosiaaliministeriön alkoholikeministinä, 1937–1940 Teollisuuden keskuslaboratorion paperintutkimusosaston johtajana, talvisodan aikana 1939–1940 Kansanhuoltoministeriön toimistopäällikkönä, 1940–1943 valtion puunsokeroimistoimikunnan toiminnanjohtajana ja 1943–1950 Puukemia Oy:n tutkimustoiminnan johtajana. Ant-Wuorinen oli myös Teknillisen korkeakoulun dosentti vuosina 1939–1945.[4] Myöhemmin hän toimi muun muassa YK:n asiantuntijana Intiassa. Hän vietti eläkevuotensa pääosin Espanjassa. Ant-Wuorinen oli Suomen kemistien seuran puheenjohtaja, Rafael Haarlan säätiön ja Plastexin hallitusten puheenjohtaja sekä Ahlströmin hallituksen jäsen.[1]
Olli Ant-Wuorisen isä Anton Vuorinen oli tamperelainen kunnallispoliitikko ja yksi Aamulehden perustajista.[1] Hänen veljensä oli PRH:n ylijohtaja Paavo Ant-Wuorinen.[3]
Lähteet
- Wilenius, Reijo: Kuolleita: Professori, kemisti Olli Ant-Wuorinen. (Maksullinen artikkeli.) Helsingin Sanomat 7.7.1993. Viitattu 30.5.2018.
- Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 61. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- Otavan Iso tietosanakirja, osa 1, p. 575. Otava 1967.
- Kuka kukin on 1954, s. 44. Runeberg.org.
Kirjallisuutta
- Nykänen, Panu: ”Ant-Wuorinen, Olli (1904–1993)”, Suomen kansallisbiografia, osa 1, s. 341–342. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8. / Teoksen verkkoversio.