Olive Thomas
Olive Thomas, alkuperäiseltä nimeltään Oliva R. Duffy (20. lokakuuta 1894, Charleroi, Pennsylvania, Yhdysvallat – 10. syyskuuta 1920 Pariisi, Ranska) oli yhdysvaltalainen mykkäelokuvakauden näyttelijä. Ennen näyttelijän uraansa hän työskenteli taidemallina.
Elämäkertaa
Olive Thomasin vanhemmat olivat irlantilaistaustaiset James ja Rena Duffy. Hänellä oli kaksi veljeä, James ja William, joille molemmille hän filmitähtiaikoinaan järjesti elokuvayhtiöistä hyvät työpaikat. Perheen isä työskenteli terästehtaassa ja kuoli työtapaturmaan vuonna 1906. Tämän jälkeen perheen piti muuttaa pieneen McKees Rocksin kaupunkiin Pennsylvaniassa. Äidin oli pakko mennä työhön tehtaaseen ja lapset laitettiin isovanhemmilleen hoitoon.[1]
Koulunsa oli Olive Thomas lopetti 15-vuotiaana ja aloitti työskentelyn myyjänä. Vuonna 1911 hän meni naimisiin Bernard Krugh Thomasin kanssa joka työskenteli myös myyjänä. Mitä Thomas olikin liitolta toivonut, se osoittautui pian virheeksi. Joko vuonna 1913 tai 1914 hän jätti miehensä ja matkusti New Yorkiin ja asui oletettavasti serkkunsa luona. Eri lähteistä riippuen Thomas oli joko työtön tai työskenteli myyjänä tavaratalossa.[1]
Taiteilija Howard Chandler Christy laittoi vuonna 1914 lehteen ilmoituksen, jolla hän etsi "New Yorkin kauneinta tyttöä". Olive Thomas päätti osallistua kilpailuun ja voitti kaikkien yllätykseksi. Thomsilla ei ollut mallina olemisesta mitään kokemusta, mutta Chandler Christy näki hänessä luultavasti aivan uuden tyyppisen nuoren naisen.[1]
Voitto toi Thomasille mallintöitä. Häntä esittävä kuva tuli The Saturday Evening Postin kanteen. Kuvan piirsi Pernhyn Stanislavs, joka teki myös alastontutkielmia. Kansikuva oli menestys. Stanislavs maalasi kuuluisan "Between Poses"- alastontutkielman, jonka mallina oli Thomas.[1] Tämän jälkeen monet taiteilijat, kuten Raphael Kirchner ja Harrison Fischer pyysivät häntä mallikseen.[2]
Ura näyttämöllä pääsi alkamaan, kun Harrison Fischer kirjoitti Thomasista suosituskirjeen Broadway- tuottaja Florenz ZiegfeldJr.:lle. Fischer myöhemmin kiisti kirjoittaneensa mitään kirjettä, hänen mukaansa Thomas oli mennyt päätäpahkaa Ziegfieldin luo, pyytänyt ja saanut roolin Ziegfeld Follies- revyystä. Olive Thomas oli revyydebyyttinsä jälkeen sensaatio.Revyyn aikoihin Ziegfieldillä ja Thomasilla oli suhde. Se loppui, kun Ziegfield ei suostunut ottamaan eroa vaimostaan ja koska Thomas oli tuottajalle vain yksi monista nuorista naisista. Thomas jatkoi työskentelyä taidemallina myös revyyaikoinaan ja hänet ikuisti muiden muassa perulainen taiteilija Alberto Vargas.[1]
Vain vähän ennen 22-vuotissyntymäpäiväänsä Olive Thomas tapasi Jack Pickfordin, Mary Pickfordin veljen. Vaikka ei ollut vielä täyttänyt kahtakymmentä, Jack Picford oli jo tunnettu juhlija ja naisten naurattaja.[1]
Herätettyään huomiota Broadwaylla, Thomas sai tarjouksia elokuvarooleista. Ensin hän teki pienen roolin elokuvassa "Beatrice Fairfax". Tämä johti uusiin elokuvasopimuksiin. Tämän jälkeen Thomas ja Pickford solmivat avioliiton. Työnsä takia Pickford muutti Kaliforniaan ja Thomas jäi New Yorkiin. Pian Yhdysvallat liittyi mukaan Ensimmäiseen maailmansotaan.[1]
Sodan puhkeaminen laittoi kanadalaisen Pickfordin valintatilanteeseen: oli joko liityttävä Yhdysvaltojen armeijaan tai palattava Kanadaan. Pickford valitsi ensimmäisen. Thomas jatkoi elokuvauraansa läpi sodan.[1]
Olive Thomasia alettiin pitää "Amerikan uutena kullanmuruna". Yleisöä kiehtoi hänen maanläheisyytensä, kiinnostuksena elokuvien tekemisen tekniseen puoleen, omistautumisensa perheelleen ja syvä rakkautensa Jackiin, jonka sota oli häneltä vienyt kauas pois. D. W. Griffithin kameramiehen, Billy Bitzerin, muistelmissa huomio kiinnittyy kuitenkin Olive Thomasin alkoholinkäyttöön. Studio yritti pitää yllä Olive Thomasin puhtoista julkisuuskuvaa, mutta kaikille asioille se voinut mitään.[1]
Variety-lehti kertoi syyskuussa 1917, että Jack Pickford, joka oli erotettu armeijasta, palasi yhdessä Olive Thomasin kanssa juhlista kello neljä aamulla. Pariskunta oli törmännyt autollaan kuorma-autoon, jonka kuljettaja vietiin sairaalaan. Pickford pidätettiin. Los Angeles Herald raportoi vuonna 1918 samanlaisesta välikohtauksesta.Vähän ennen Thomasin kuolemaa lehdet kertoivat hänen hukanneen jonnekin 5000 dollarin arvoisen timanttikorun.[1]
Vuonna 1918 Thomasin palkka oli 2500 dollaria viikossa. Vuonna 1919 hän näytteli kolmessa elokuvassa, "Upstairs and Down", "Love´s Prisoner" ja "Out Yonder", jotka loivat hänelle "lapsivampin" imagon. Huhtikuussa 1920 alkoivat muodikasta flapper-ilmiötä kuvaavan elokuvan "The Flapper"- kuvaukset. Elokuvaa kuvattiin muun muassa Lake Placidin ympäristössä.[3]
Elokuussa 1920 Olive Thomas ja Jack Pickford matkustivat Pariisiin viettämään myöhästynyttä häämatkaa. Matkalla Thomas kuoli, ja tapaus herätti niin elokuvayleisön kuin viranomaistenkin huomiota.[1]
Todistajien lausuntojen mukaan Thomas ja Pickford juhlivat Pariisissa ahkerasti. Toisten todistajien mukaan Pickford palasi hotelli Ritziin aikaisemmin kuin vaimonsa joka olisi jatkanut juhlimista yksin. Toisten kertomusten mukaan he palasivat hotelliin yhdessä. Varmaa on se, että tultuaan hotellille takaisin, Thomas joi tappavan annoksen elohopea(II)kloridia. Kyseisellä aineella Pickford hoiti kroonista syfilistään. Osa todistajina kuulluista oli sitä mieltä, että Thomas olisi halunnut kuolla ja tehnyt itsemurhan. Toiset todistajat sanoivat että elämässä vahvasti kiinni ollut Thomas olisi kuollut järkyttävän erehdyksen vuoksi.[1]
Kuulusteluissa ja lehdistölle Jack Picford kertoi muunneltua totuutta. Hän sanoi että Olive Thomas oli juonut wc:n puhdistusainetta, sillä hän tajusi totuuden aineesta johtavan syfiliksen paljastumiseen. Joka tapauksessa Thomas joi ainetta koko pullollisen, mitä ei ole pidetty täytenä vahinkona.[1]
Onnettomuuden tapahduttua Olive Thomas vietiin Pariisin Amerikkalaiseen sairaalaan, missä hän kuoli viisi päivää myöhemmin myrkytykseen.[3] Lääkäri teki oikeuslääketieteelliset toimenpiteet ja poliisi käynnisti rikostutkinnan. Tutkimusten lopputuloksena päädyttiin esittämään, että Olive Thomasin kuolema oli ollut vahinko.[1] [3]
Sensaatiolehdistö piti Pickfordin ja Thomasin elämää ja Thomasin kuolemaa merkkinä Hollywoodin mädännäisyydestä. Vaikka asiasta ei ollut mitään näyttöä, Olive Thomasin kuoleman väitettiin johtuneen kokaiinin täyttämistä orgioista.[4]
Thomasin hautajaiset pidettiin New York Cityssä. Paikalla olivat kutsuvieraat ja satoja näyttelijäkollegoja. Kirkossa joitakin naisia pyörtyi tungoksessa ja miesten hattuja lytistyi, kun ihmiset pyrkivät lähemmäs arkkua. Poliisit joutuivat turvaamaan järjestystä.[5] [6]
Lähteet
- http://archive.is/20121214182130/http://www.assumption.edu/ahc/1920s/Olive%20Thomas/default.html
- http://www.news.google.com/newspapers?id=UzUsAAAAIBAJ&sjid=CsoEAAAAIBAJ&pg=3975,1734959&dq=olive+thomas+model&hl=en
- http://www.public.asu.edu/~ialong/Taylor33.txt
- http://news.google.com/newspapers?id=eMMWAAAAIBAJ&sjid=OiEEAAAAIBAJ&pg=3280,2737798&dq=olive+thomas+divorce&hl=en%5Bvanhentunut+linkki%5D
- http://news.google.com/newspapers?id=Y3lHAAAAIBAJ&sjid=w_4MAAAAIBAJ&pg=6493,2301497&dq=olive+thomas+funeral&hl=en
- http://www.nytimes.com/1920/09/29/archives/women-faint-at-olive-thomas-rite-police-check-crush-of-mourners-as.html