Olga (Kreikan ja Tanskan prinsessa)

Kreikan ja Tanskan prinsessa Olga, (11. helmikuuta 1903 – 16. lokakuuta 1997) oli Jugoslavian prinssi Paul puoliso vuodesta 1923 alkaen. Hänen isänsä Kreikan ja Tanskan prinssi Nikolaoksen isä oli Kreikan kuningas Yrjö I. Hänen äitinsä suuriruhtinas Jelena Vladimirovna Romanovan isoisä oli Venäjän keisari Aleksanteri II.

Olga
Kreikan ja Tanskan prinsessa Jugoslavian prinsessa
Syntynyt	11. kesäkuuta 1903 Tatóin palatsi, Kreikka
Kuollut	16. lokakuuta 1997 (94 vuotta) Pariisi, Ranska
Puoliso	Jugoslavian prinssi Paul
Lapset	prinssi Aleksandar prinssi Nikola prinsessa Jelisaveta
Suku	Glücksburg
Isä	Nikolaos
Äiti	Jelena Vladimirovna Romanova
Uskonto	ortodoksi

Lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa prinsessa Olga vietti Kreikassa. Elämä muuttui ensimmäisen maailmansodan seurauksena. Sodan aikana hän oleskeli pitkiä aikoja äitinsä kotona Venäjällä Pietarissa tsaarin hovissa. Vuonna 1917 hänen isänsä prinssi Nikolaos perheineen joutui lähtemään vanhemman veljensä kuningas Konstantinin maanpakolaisuuden myötä myös maanpakoon. Asuinpaikkana heillä oli Sveitsi. Seuraavaksi kuninkaaksi tullut hänen isänsä nuorempi veli Aleksanteri kuoli tapaturmaisesti syksyllä 1920. Niinpä Konstantin palasi kuninkaaksi Kreikkaan, ja veli Nikolas perheineen myös palasi maahan.[1]

Vuonna 1922 prinsessa Olga kihlautui Tanskan kruununprinssi Frederikin kanssa, mutta kihlaus purkautui Olgan toivomuksesta. Pian sen jälkeen hän tapasi Jugoslavian prinssi Paulin Lontoossa, ja kihlajaisia vietettiin Buckinghamin palatsissa. Häät pidettiin Belgradissa lokakuussa 1923 kanssa.

Prinssi Paul oli vahvasti suuntautunut Britanniaan, sillä hän oli käynyt yliopisto-opintonsa siellä. Häissä prinssin bestmanina oli Yorkin herttua, tuleva Britannian kuningas Yrjö VI. Yhteydet Britanniaan olivat jatkossakin tiiviit, sillä prinsessa Olgan nuorin sisar prinsessa Marina avioitui vuonna 1934 Kentin herttuan, prinssi Georgen kanssa.[1], [2]

Prinsessa Olgan elämä Jugoslaviassa muuttui lokakuussa 1934 tapahtuneen prinssi Paulin serkun kuningas Aleksanterin Ranskan Marseillessa tapahtuneen salamurhan myötä. Prinssi Paulista tuli sijaishallitsija aina siihen asti, kunnes murhatun kuninkaan 11-vuotias poika kruununprinssi Peter olisi täyttänyt 18 vuotta. Samalla prinsessa Olgasta tuli näkyvä julkisuuden henkilö. Olihan hän prinssihallitsijan puoliso.[1]

Jugoslavian sijaishallitsija Paul teki virallisen valtiovierailun Saksaan kesäkuussa 1939. Saksan silloinen kakkosmies marsalkka Herman Göring järjesti prinssihallitsijan ja hänen puolisonsa prinsessa Olgan kunniaksi vastaanoton Charlottenburgin linnassa Berliinissä. Kuvassa prinssihallitsijapari kättelee marsalkka Göringiä ja hänen puolisoaan Emmy Göringiä.

Jugoslavian prinssihallitsija Paul joutui 1930-loppua kohti yhä kiristyvään poliittiseen tilanteeseen. Maa oli perinteisesti ollut ns. pikkuententen jäsen ja suuntautunut näin suurvalloista Ranskaan ja Britanniaan. Adolf Hitlerin johtaman Saksan vallan kasvu keskisessä Euroopassa muutti tilannetta. Jugoslaviassa tapahtui 1930-luvun lopulla hallituksenvaihdos, jolla pyrittiin pitämään etäisyyttä akselivaltoihin Saksaan ja Italiaan. Prinssihallitsija Paul teki kesäkuussa 1939 valtiovierailun Saksaan. Puoliso prinsessa Olga oli näkyvästi mukana valtiovierailulla. Saksalaisten tavoitteena oli saada Jugoslavia mukaan akselivaltojen luomaan Kolmen vallan sopimukseen. Lopulta prinssi Paul joutui hyväksymään sopimuksen, jonka Jugoslavian pääministeri allekirjoitti maaliskuussa 1941.[1], [3]

Kolmen vallan sopimuksen allekirjoitus johti prinssi Paulin ja hänen hallituksensa syrjäyttämiseen 27. maaliskuuta 1941. Kruununprinssi Peter julistettiin täysi-ikäiseksi ja kuninkaaksi. Prinssi Paul vangittiin ja siirrettiin Kreikan kautta brittien haltuun. Puoliso prinsessa Olga ja kolme lasta seurasivat brittien valvomaa maanpakolaisuutta. Perhe siirrettiin ensin Keniaan ja syksyllä 1943 Etelä-Afrikkaan. Prinssin perheen katsottiin siinä vaiheessa olevan Hitlerin johtaman Saksan myötäilijä.[1], [3]

Prinssi Paulia ei päästetty Britanniaan, vaikka perhe ja heidän kuninkaalliset sukulaiset olisivat sitä halunneet. Prinsessa Olga pääsi käymään Britanniassa syksyllä 1942 sisarensa tukena, sillä nuorimman sisaren Marinan puoliso Kentin herttua Edward oli kuollut lento-onnettomuudessa elokuussa 1942.[1]

Tilanne pysyi perheen kannalta vihamielisenä aina vuoteen 1947. Tällöin kuningas Yrjö VI ja hänen puolisonsa kuningatar Elisabet vierailivat Etelä-Afrikassa ja tapasivat prinssiperheen. Tämä tapahtuma muutti asenteita positiivisemmaksi prinssin perhettä kohtaan. Paluu kotimaahan eli kommunistijohtaja Josip Broz Titon johtamaan sosialistiseen Jugioslaviaan ei ollut mahdollista. Prinssi Paul oli tuomittu heti sodan jälkeen viholliseksi ja menettämään omaisuutensa Jugoslaviassa. Vuonna 1949 prinssi Paul ja prinsessa Olga muuttivat Pariisiin, josta tulikin heidän elämänsä loppuvuosien koti.[1]

Prinssipari eli Pariisissa. Prinssi Paul kuoli vuonna 1976. Puoliso prinsessa Olga eli vielä 21 vuotta. Prinsessa Olgan asuinpaikka Pariisissa oli lähellä Trocaderoa. Prinssi Paul rehabilitoitiin Serbiassa vuonna 2011, ja omaisuus palautettiin hänen jälkeläisilleen. Prinssiparilla oli tytär Jelisaveta ja pojat Aleksandar ja Nikola. Näyttelijä Catherine Oxenberg on Paulin lapsenlapsi. Syyskuussa 2012 prinssi Paulin, prinsessa Olgan ja heidän vuonna 1954 auto-onnettiomuudessa kuolleen poikansa Nikolan maalliset jäännökset siirrettiin Geneven hautausmaalta Serbiaan Karadjordjević-suvun mausoleumiin Topolaan.[2], [4]