Ole Johansson

Johansson nousi Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n puheenjohtajaksi vuonna 2011.[8] Hän oli Teknologiateollisuuden hallituksen puheenjohtajana ollut tyytymätön liittokierrosten verrattain korkeisiin palkankorotuksiin ja suuriin lakkojen määrään (vuosina 2010–2011 lakkosaldo oli yhteensä 471.000 työpäivää). Tultuaan valituksi EK:n hallituksen puheenjohtajaksi hän asetti tavoitteeksi työnantajan kannalta maltillesemmat palkankorotukset.

Pitkien neuvottelujen jälkeen Johansson oli hyväksymässä raamisopimusta, joka solmittiin työmarkkinajärjestöjen välille syksyllä 2011. Hänen mukaansa sopimuksella vältettiin palkkakilpailu, eikä se siten heikentänyt Suomen palkkakilpailukykyä.[9] Johansson totesi joulukuussa 2011, että “lopulta syntyi ennätysmäisen kattava raamisopimus”.[9] Muun muassa elinkeinoministeri Jyri Häkämies sanoi raamisopimusneuvottelujen aikana, että raamisopimusta kannattaa yrittää, koska sillä voitaisiin turvata sekä teollisuuden kilpailukyky että ostovoima.[10] Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen pääministeri Jyrki Katainen piti raamisopimusta historiallisen kattavana, koska hallitus on hyväksynyt lupaamansa vastaantulotoimet muun muassa yritysverotuksessa ja lomautusajan korvauksissa.[11]

Vuosina 2008–2013 Johansson oli Outokumpu Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.[12][13] Hän erotti vuonna 2011 toimitusjohtajan paikalta vuorineuvos Juha Rantasen ja nimesi tilalle Mika Seitovirran.[14] Outokummun osakekurssi laski vuosien 2008 ja 2012 välillä 90 prosenttia.[15]

Vuoden 2012 alussa Outokumpu julkisti suuren 2,7 miljardin euron yrityskaupan saksalaisen Thyssen Kruppin kanssa.[16] Kauppa ei sujunut odotetusti, sillä Euroopan komissio vaati kilpailullisista syistä Outokumpua myymään keskeisen tehtaan Italian Ternissä.[17] Strategian epäonnistuminen johti Outokummun osakekurssien putoamiseen ja Suomen valtion omistuksen markkina-arvon yli 100 miljoonan euron laskuun.[17] Tammikuussa 2013 Johansson jätti hallituksen puheenjohtajan paikan ja hänen tilalleen nousi Jorma Ollila.[13]