Ole Humlum

Humlum syntyi Tanskassa ja vietti nuoruutensa Länsi-Jyllannissa. Hän kiinnostui jäätiköiden ja vuorten tutkimisesta matkustettuaan Alpeille setänsä kutsumana 14-15-vuotiaana. Innostus johti Humlumin opiskelemaan geologiaa Kööpenhaminan yliopistossa.[2] Hän väitteli tohtoriksi jäätiköiden geomorfologiasta Kööpenhaminan yliopistossa vuonna 1980.[1]

Humlum työskenteli väitöskirjansa jälkeen post-docina Kööpenhaminan yliopistossa 1980 – 1983. Vuodet 1983 – 1986 hän työskenteli Qeqertarsuaqin arktisen tutkimusaseman tieteellisenä johtajana Grönlannissa ja hänet nimitettiin Kööpenhaminan yliopiston arktisen geomorfologian professoriksi elokuussa 1986. Hän työskenteli myös konsulttina Tanskan arktisen tutkimuskeskuksen GeoBasis-ohjelmassa (1996), vierailevana lehtorina Skotlannissa, University of St. Andrews:ssa (1997) ja vierailevana apulaisprofessorina Färsaarten Natural Museum:issa (1998). Vuonna 1999 hänet nimitettiin professoriksi Huippuvuorten yliopistokeskukseen (The University Centre in Svalbard) ja edelleen keskuksen maantieteellisen osaston johtajaksi syyskuussa 2003. Tammikuussa 2003 Humlum nimitettiin Oslon yliopiston fyysisen maantieteen professoriksi Norjaan.[1]

Humlumin edustama näkökanta ilmaston lämpenemiseen on vähemmistössä ilmastotutkijoiden keskuudessa. Hän on ilmaissut huolestuneisuutensa siitä, että poliitikot seuraavat pääosin vain yhtä tieteellistä koulukuntaa ilmastonmuutokseen reagoidessaan ja korostaa, että useiden koulukuntien esillä pitäminen olisi tieteelliselle keskustelulle tärkeää.[2] Humlumin näkökantaa on kritisoitu muun muassa siitä, että hän olisi valinnut dataa omiin malleihinsa selektiivisesti, jättäen malleihin sopimatonta dataa analyysin ulkopuolelle.[3] Humlum puolestaan on torjunut kyseisen kritiikin harhaanjohtavana ja virheellisenä.[4]

Ole Humlum Oslon yliopiston sivustolla