Olavi Peräsalo
Olavi Valdemar Peräsalo (13. marraskuuta 1913 Ilmajoki[1] – 26. elokuuta 1966 Helsinki[2]) oli kirurgi ja Helsingin yliopiston kirurgian professori 1957–1966.
Peräsalon vanhemmat olivat maanviljelijä Juho Peräsalo ja Sanna Kangas ja puoliso vuodesta 1941 Aira Tellervo Haantie. Peräsalo tuli ylioppilaaksi Seinäjoen yhteislyseosta ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1943. Tohtoriksi hän väitteli 1947 ja sai kirurgian erikoislääkärin pätevyyden 1948 ja rintaelinkirurgian pätevyyden 1952. Peräsalo oli Helsingin yliopiston kirurgian dosentti vuodesta 1950 vuoteen 1957. Hänellä oli useita alkansa kotimaisia ja kansainvälisiä luottamustoimia, mutta hän oli myös mukana esimerkiksi urheilulääketieteen piirissä ja toimi Helsingin Olympialaisten lääketieteellisessä komiteassa.[3] Peräsalo oli myös Helsingin yliopistollisen keskussairaalan III:n kirurgian klinikan ylilääkäri, erityisalanaan rintakirurgia.[1]
Olavi Peräsalon veljistä Veikko Peräsalo menestyi korkeushyppääjänä ja myös Vilho Peräsalo kilpaili yleisurheilussa.[4]
Lähteet
- Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 6, palsta 1163
- Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 10, Kuolleita (ei sivunumeroa)
- Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 481-482. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
- Rantala, Risto & Siukonen, Markku & Tukiainen, Seppo (toim.): Urheilumme kasvot 2, s. 1063–1064. 3. painos. Oy Scandia Kirjat Ab, 1981.