Olavi Karu

Isän jalanjäljillä

Suomalaisen elokuvataiteen pioneerin Erkki Karun poika Olavi Karu jatkoi isänsä jalanjälkiä elokuva-alalla. Hän toimi niin käsikirjoittajana kuin säveltäjänäkin useissa T. J. Särkän johtaman Suomen Filmiteollisuuden elokuvissa. Yhtiö oli hänen isänsä perustama.

Säveltäjä Karu

Olavi Karun ensimmäinen askel elokuvan maailmaan oli musiikki elokuvaan Onnenpotku (1936). Ennen kuolemaansa Erkki Karu ehti laatia siihen käsikirjoituksen yhdessä Ensio Rislakin kanssa. Erkki Karun piti itsensä myös ohjata elokuva, mutta hänen yllättävän kuolemansa johdosta Suomen Filmiteollisuuden uusi johtaja Särkkä palkkasi tehtävään Kansallisteatterin näyttelijän Glory Leppäsen. Olavi Karun tehtäväksi jäi huolehtia elokuvan musiikista. Onnenpotku oli romanttinen komedia, joka myös sivusi vakavaa aihetta: työttömyyttä.[2] Elokuva sai ensi-iltansa 22. maaliskuuta 1936, vain seitsemän päivää Olavi Karun 20-vuotissyntymäpäivän jälkeen.

Onnenpotkun jälkeen Olavi Karu jatkoi työskentelyä Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa. Hän sävelsi musiikin Onnenpotkun kanssa samana vuonna valmistuneeseen elokuvaan Kaikenlaisia vieraita (1936) ja samaisen ohjaajakaksikon seuraavaan elokuvaan Asessorin naishuolet (1937).

Komedioita olivat Karun muutkin Suomen Filmiteollisuuden elokuvista, joihin hän sävelsi musiikin, kuten Jorma Nortimon ohjaama ja käsikirjoittama romanttinen komedia Perheen musta lammas (1941), Orvo Saarikiven ohjaama ja Nisse Hirnin käsikirjoittama Poikamies-pappa (1941). Karun viimeiseksi elokuvasävellykseksi jäi Särkän ohjaama Pieni luutatyttö (1958), johon Karu teki käsikirjoituksen yhdessä Reino Helismaan kanssa. Vaikka elokuvan tarina oli pohjimmiltaan traaginen sisälsi se myös koomisia aineksia.

Elokuvakäsikirjoittaja Karu

Olavi Karu debytoi käsikirjoittajana jo ennen Pientä luutatyttöäkin. Ensimmäisen käsikirjoituksensa Karu laati Ossi Elstelän ohjaamaan elokuvaan Miesmalli (1944), joka pohjautui Aino Pekkarisen romaaniin Neiti Helin miesmalli. Se oli romanttinen komedia nuoresta naistaiteilijasta, joka etsii lehti-ilmoituksen kautta itselleen miesmallia.

1960-luvulla Karu teki tiivistä yhteistyötä ohjaajanuraansa aloittavan Åke Lindmanin kanssa. Kertokaa se hänelle...(1961) ja Kun tuomi kukkii (1963) olivat laulaja Mauno Kuusiston ympärille kehiteltyjä musiikkipitoisia elokuvia. Näissä elokuvissa Karun kanssa käsikirjoittajana toimi Lauri Jauhiainen. Yhteistyö jatkui myös niin ikään Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Jengi. Se oli tarina 1960-luvun alun levottomasta nuorisosta. Jengi oli ensimmäinen suomalainen elokuva, joka käsitteli maalta kaupunkeihin (tässä tapauksessa Helsinkiin) muuttaneiden nuorten ihmisten ahdistusta ja oman paikkansa etsintää. Elokuvan alkuperäinen nimi oli "Ota minut nuorena", mutta se oli liikaa Suomen elokuvatarkastamolle, ja elokuvan nimeksi tuli Jengi.

1960-luvun alussa tapahtuneen elokuvateollisuuden luhistumisen myötä monen elokuvantekijän ura päätyi seinään. Näin kävi myös Olavi Karulle, ja Jengi jäi hänen viimeiseksi elokuvakseen.

Sanoittaja Karu [3]

Monipuolinen Olavi Karu teki myös laulutekstejä. Vuosina 1940 ja 1942 levytettiin Kristall-merkille 11 hänen sanoitustaan Toivo Kärjen sävellyksiin, mm. valssi Silloin sua muistelen (lauloi Eero Väre) ja jenkka Mie sielt Karjalast (lauloi Matti Jurva). Vuonna 1944 jäi levyttämättä Kärjen-Karun kappaleita, jotka on 2000-luvulla levytetty: tango Unohtumaton suvi-ilta (lauloi Raimo Salo) ja foxtrot Marja (lauloi Erkki Räsänen) [4].

Lähteet
  1. Uusitalo, Kari ja Huhtamo, Erkki: ”Riveistä vuonna 1992 poistuneet”, Elävän kuvan vuosikirja 1993, s. 106. Suomen elokuvasäätiö, 1993. ISBN 951-37-1086-6.
  2. Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 29.11.2011, sivu D 5
  3. Kalervo Kärki: Sydämeni sävel - Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa, s. 86. Tampere: Mediapinta, 2015.
  4. Kärki 2015, s. 151, 941, 967

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.