Olavi Hildén

Hildén valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 1950 ja aloitti biologian opinnot samana vuonna. Väitöskirja Ecology of duck populations in the island group of Valassaaret, Gulf of Bothnia. – Ann. Zool. Fennici 1:153–279, valmistui vuonna 1964. Samoihin aikoihin painosta tuli Retkeilijän lintuopas, joka aikanaan innosti monen koululaisen lintuharrastuksen pariin. Jo aikaisemmin hän oli julkaissut yhdessä ystävänsä Pentti Linkolan kanssa Suuren lintukirjan. Muita 1960-luvun merkkiteoksia olivat Pohjolan linnut värikuvin sekä MMM-Lintuharrastuskirja. 1970-luvulla ilmestyivät niin Muuttolinnut kuin Lintukäsikirja. Hän myös osallistui useiden muiden lintukirjojen toimittamiseen. Viimeisinä aikoinaan hän julkaisi yhdessä Martti Harion kanssa Muuttuva saaristolinnusto kirjan, jossa suoritetaan yhteenveto suomalaisista saaristolintututkimuksista.

Kaikkiaan Hildén laati noin 200 lintutieteellistä kirjoitusta. Valtaosa niistä ilmestyi suomalaisissa lintutieteellisissä lehdissä Ornis Fennica ja Lintumies, joiden päätoimittajina Hildén myös toimi. Lintumies-lehden hän itse asiassa perusti vuonna 1965, ja toimi päätoimittajana vuosina 1965–1969 ja 1973–1976.

Suomen lintutieteellisen yhdistyksen sihteerinä Hildén toimi vuosina 1952–1967, ja sen nuorisojaoston (Lintutieteellisten yhdistysten liiton eli BirdLife Suomen edeltäjän) puheenjohtajana vuosina 1957–1967.

Päätyökseen Hildén työskenteli Helsingin yliopistossa dosenttina ja assistenttina.

• Koskimies, Pertti 1994: Mies ei seiso enää rannalla. - Linnut 5.1994 s. 3.
• Linkola, Pentti 1992: Olavi Hildén 60 vuotta. - Linnut 5.1992 s. 200-203.
• Mikkola, Kauri 1994: Suomen lintutiede menettänyt Olavi Hildénin (1932-1994). - Linnut 5.1994 s. 4.