Olai Wallin
Olai Wallin (25. tammikuuta 1832 Muhos – 28. marraskuuta 1896 Pirkkala) oli suomalainen opettaja, tietokirjailija ja päätoimittaja.
| Olai Wallin | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. tammikuuta 1832 Muhos, Suomi |
| Kuollut | 28. marraskuuta 1896 (64 vuotta) Pirkkala, Suomi |
| Ammatti | opettaja, tietokirjailija, päätoimittaja |
| Siviilisääty | naimisissa |
| Puoliso | Flora Fredrika Wallin (o.s. Schreck) |
| Lapset | Väinö Voionmaa, Eino Voionmaa, Emmi Voionmaa |
Wallininin vanhemmat olivat maaviskaali Olof Wallin ja Sofia Kranck. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1857 ja toimi sitten neljä vuotta Erkylän kartanossa Hausjärvellä olleen kansakoulun johtajaopettajana. Vuonna 1861 Wallin julkaisi teoksen Om folkbildning och folkskolor, mikä sai Uno Cygnaeuksen hankkimaan hänelle stipendin ulkomaille seminaariopettajan opintoja varten. Wallin nimitettiinkin 1863 Jyväskylän seminaarin historian ja kasvatusopin lehtoriksi.
Wallin julkaisi useita oppikirjoja opettamiltaan aloilta, mm. Kansakoulun yleisen kasvatus- ja opetusopin (1833), joka oli ensimmäinen Suomessa. Hän myös toimitti 1875–1881 perustamaansa kasvatusopillista aikakauskirjaa Kansakoulu. Wallin toimi vuodesta 1885 Hämeen piirin kansakoulutarkastajana, työskennellen mm. opettajakirjastojen hyväksi.
Wallinin puoliso vuodesta 1864 oli Flora Fredrika Bernhardina Schreck (1839–1926). Historioitsija ja poliitikko Väinö Voionmaa, toimittaja Eino Voionmaa ja suomentaja Emmi Voionmaa olivat heidän lapsiaan. Ministereinä toimineet Niilo Liakka ja Hjalmar Kahelin olivat Wallinin vävyjä.
Lähteet
- Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 803.
Aiheesta muualla
- Veli Nurmi: / Wallin, Olai (1832 - 1896) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.