Oksjärvi (Tammela)

Järven pinta-ala on 303 hehtaaria ja sen pituus on 2,6 kilometriä ja leveys 1,4 kilometriä. Siihen laskee ojia eri suo- ja peltomailta. Peltojen vesiä laskee muun muassa Hangaslahteen ja Sammaleenlahteen. Ojia laskee myös Korkeanäyräänsuolta, Saarisuolta, Laihansuolta, Kotamäensuolta ja Isoltasuolta. Hangaslahteen laskee Kelhunlammin ja Maailmanlammin yhteinen laskuoja ja Nikuniemen viereen laskee Laihanlammin laskuoja. Järven luusua sijaitsee järven luoteisrannalla Jokisuunlahdessa, josta saa alkunsa 4 kilometriä pitkä Oksjoki, joka laskee Pehkijärveen.[2][1]

Järven rantaviiva on 11,9 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Monin paikoin ranta on soistunutta. Rannoille on rakennettu runsaasti loma-asuntoja, joille johtaa tiet muun muassa Kuivajärveltä ja valtatieltä 10.[2][1]

Järvessä on yhteensä 5 saarta, joiden yhteispinta-ala on 0,24 hehtaaria ja rantaviivan yhteispituus on 410 metriä. Saarista neljä on yli aarin kokoisia ja yksi on näitä pienempi. Saaret sijaitsevat rantojen tuntumassa, mutta Selkäsaari sijaitsee ulapalla. Järvi on hyvin matala, koska keskisyvyys on vain 2,6 metriä. Syvin kohta sijaitsee 500 metriä Syvälahdesta luoteeseen.[2][1]

Oksjärvi on matala ja humuspitoinen järvi, jonka rehevöitymistaso on vielä siedettävä. Silti verkot voivat likaantua, mikä saattaa johtua levästä tai oheisen suomaaston humuksesta. Matala jävi ei kesäisin kerrostu lämpötilojen mukaan, mutta talvella syntyy jään alle kerrostuneisuutta. Pohjassa esiintyy toisinaan hapettomuutta, mikä nostaa fosforipitoisuuksia vedessä.[3][4]

Vuoden 2013 koekalastuksen perusteella järvessä on seuraavia kalalajeja: ahven, kuha, kiiski, hauki, made, särki, salakka, pasuri ja lahna. Ahventa ja särkeä on yksilöinä ja elopainoina eniten. Kuhaa on istutettu ainakin vuosina 2003−2012 ja siikaa vuosina 2002−2006. Täplärapuja on istutettu vuosina 2000−2009.[4]

Järven asukkaat perustivat vuonna 2001 Oksjärven suojeluyhdistyksen. Sen toimintaan kuuluu järven vedenkorkeuden ja laadun seuranta, vesikasvillisuuden niittäminen ja laskuojien saostusaltaiden huoltaminen.[5]

Järven pohjoisrannalla on Tammelan kunnan omistama leirikeskus.[1][6]

Vuoden 1855−1856 Kalmbergin kartastossa Oksjärven nimi kirjoitettiin "Ox järvi". Sen rantoja oli raivattu niityiksi vain Hangaslahdessa ja Sammaleenlahdessa, mutta itärannalla Okslahdessa sijaitsi tuolloin yksinäinen torppa. Järven laskujoki luikerteli soisessa maastossa Pehkijärveen.[7]

Vuoden 1884 Senaatin kartastossa järven nimeksi oli kirjoitettu venäjäksi Oksjärvi. Järven vedenpinnankorkeudeksi oli merkitty 52,4 saschenia. Sammaleenlahdessa sijaitsi tuolloin Leivomäen torppa.[8][9]

Tammela: Oksjärven suojeluyhdistys ry