Okarennokit

Okarennokit ovat yksi- tai monivuotisia, pystykasvuisia tai maanmyötäisiä ja ainakin jossain määrin karvaisia ruohoja. Lehtiasento on vastakkainen tai vuorottainen, mikä johtuu vastakkaisista lehdistä toisen katoamisesta. Lehdet ovat parilehdykkäisiä ja korvakkeellisia. Lehdyköitä on 3–10 vastakkaista paria, ja ne ovat lyhytruotisia tai ruodittomia, vinoja, pitkänomaisia tai soikeita. Kukat sijaitsevat yksittäin lehtien hangoissa (ainakin näennäisesti) ja ovat perällisiä, säteittäisiä, väriltään keltaisia tai harvoin valkoisia. Pohjuskehrä on rengasmainen, mehevä ja kymmenliuskainen. Verholehtiä on viisi, ja ne ovat erillisiä, karvaisia ja karisevia tai pysyviä. Terälehtiäkin on viisi erillistä, vastapuikeaa ja lyhytikäistä. Kahdessa hedekiehkurassa on tavallisesti kymmenen, harvemmin viisi hedettä kiinnittyneinä kehrän tyveen; verhovastaiset viisi hedettä ovat terävastaisia lyhyempiä. Palhot ovat lisäkkeettömiä, ponnet pitkänomaisia. Emilehtiä on viisi ja ne muodostavat munanmuotoisen tai pallomaisen ja pitkäkarvaisen sikiäimen, joka on viisilokeroinen. Kussakin lokerossa on 2–10 vinosti riippuvaa siemenaihetta aksiletyyppisessä istukassa. Vartalo on tukeva ja viisisärmäinen, luotti viisisäteinen. Hedelmä on lohkohedelmämäinen, siivellinen tai piikkinen, karvainen ja avautuu liiteluomaisesti viideksi, kolmikulmaiseksi ja avautumattomaksi hedelmykseksi eli merikarpiksi. Siemenet ovat endospermittömiä.[1]

Okarennokit kasvavat pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla seuduilla.[1]

Okarennokkien suvussa on noin 20 lajia, joista tunnetuin on okarennokki (Tribulus terrestris).[1][2]

Muita lajeja ovat Tribulus bimucronatus, Tribulus cistoides, Tribulus echinops, Tribulus excrucians, Tribulus macropterus, Tribulus mollis, Tribulus parvispinus, Tribulus pentandrus, Tribulus pterophorus, Tribulus rajasthanensis ja Tribulus zeyheri.[3]

• 
  Tribulus lanuginosus = T. terrestris.[4]
• 
  Okarennokki (Tribulus terrestris).