Oiva Soini

Oiva Sigurd Soini (21. tammikuuta 1893 Lapua – 20. toukokuuta 1971 Helsinki) oli suomalainen oopperalaulaja, oopperanjohtaja ja professori.[1] Soini opiskeli Helsingin musiikkiopistossa laulua ja valmistui ensin Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi mutta ryhtyi sitten ammattilaulajaksi ja aloitti klassisen laulun lisäopinnot Berliinissä.

Oiva Soini 1940-luvulla.

Soini sai vuonna 1921 kiinnityksen Suomalaiseen oopperaan, joka jatkui aina vuoteen 1952; hän oli kiinnitettynä myös Nürnbergin oopperaan kaudella 1927–1928.[2] Viimeiset kolmetoista vuotta hän toimi laitoksen johtajana. Vuosina 1931–1939 Soini toimi Sibelius-Akatemiassa (silloisessa Helsingin konservatoriossa) laulunopettajana ja 1939–1963 yksinlaulun professorina.[2] Vuosina 1954–1963 hän toimi myös Sibelius-Akatemian oopperaosaston johtajana.[3]

Soini lauloi uransa aikana yli 80 merkittävää baritoniroolia ja esiintyi myös kolmessa elokuvassa 1920-luvulla. Kahden vuoden mittaisella levytysurallaan Soini levytti pääasiassa suomalaisia yksinlauluja, kansanlauluja sekä hengellistä musiikkia. Konserteissaan hän edisti muun muassa Yrjö Kilpisen laulujen suosiota.[3]

Oiva Soini omisti vuodesta 1938 Mäntsälässä sijainneen 850 hehtaarin Hautjärven kartanon.[4]

Musiikkinäyte

Lähteet
  1. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 266. Otava, Helsinki 1979.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 688. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Hirvensalo, Eeva: ”Soini, Oiva (1893–1971)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 160–161. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5. / Teoksen verkkoversio.
  4. Oopperalaulaja kartanon herrana, Kuva, 22.06.1938, nro 13, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.