Oittaan kartano

Oittaan kartano (ruots. Oitans) sijaitsee Bodominjärven lounaispäässä Oittaanjoen suussa Espoossa.

Oittaan kartanon päärakennus valmistui 1916 aikaisemman, tulipalossa tuhoutuneen päärakennuksen paikalle.

Tila esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1549 suomenkielisellä nimellä Oittila (Oyttila). Ruotsinkielinen nimi Oitans (Åjtans, Åytans) esiintyy 1580-luvulta lähtien aina 1950-luvun karttoihin asti.[1]

Kartano on yksi kolmesta Bodominjärven ympärille syntyneestä historiallisesta kartanosta. Kokonaisuuteen kuuluvat myös Backbyn ja Bodomin kartanot. Tilan sivuitse kulkee 1700-luvulla linjattu Bembölestä Pakankylään johtava tie.

Historia

Oittaa oli 1500-luvun alussa vauras tila, jonka omistaja noin vuonna 1510 oli Mårten Persson. Tila toimi ratsutilana 1600-luvulta 1800-luvun alkuun asti.

Oittaan omistajia 1800- ja 1900-luvuilla ovat olleet tupakkakauppias Konstantin von Fieandt (1868–1886), vapaaherra Rabbe Gustav Otto Wrede (1895–1902), eversti Georg Didrik von Essen (1902–1908), eläinlääkäri Magnus Leopold Kjöllerfelt (1908–1914) ja pankinjohtaja Anders Ismael Wiksten (1914–1936). Vuonna 1939 tila mainitaan ensimmäisen kerran kartanona, ja sillä oli maata 440 hehtaaria, josta 100 hehtaaria oli viljeltynä.

Kartano siirtyi Wikstenin perikunnalta vuonna 1963 Espoon kauppalan (nyk. Espoon kaupunki) omistukseen.

Rakennukset

Aiempi noin 1870-1880 -luvulta ollut huvilamainen päärakennus tuhoutui 1911 tulipalossa ja Anders Wiksten rakennutti Oittaan nykyisen, rakennusmestari Heikki Kaartisen suunnitteleman[2], päärakennuksen vuonna 1914-1916 entisen kivijalalle.[3] Alun perin 55 lehmää varten rakennettu kivinavetta on vuodelta 1905.

Toiminta

Ulkoilukeskustoiminta Oittaalla alkoi 1970-luvulla, jolloin suurin osa ulkorakennuksista purettiin. Päärakennusta ja kivinavettaa on kunnostettu useaan otteeseen ja viimeksi vuonna 2013. Useimmissa asuinhuoneissa on jäljellä alkuperäiset jugend-tyyliset kaakeliuunit. Päärakennus, jossa oli ravintolatoimintaa, on ollut suljettuna vuoden 2017 lopun jälkeen.[4] Ulkoilukeskukseksi saneeratussa kivinavetassa toimii kahvila-ravintola ja lisäksi rakennuksessa on saunatilat sekä vintillä iso juhlatila.[5]

Lähteet
  1. RHS Oittaan kartano Saatsi Arkkitehdit. Arkistoitu 25.1.2020. Viitattu 25.1.2020.
  2. Saatsi Arkkitehdit: Oittaan kartano rakennushistoriaselvitys 2016. 30.5.2016. Arkistoitu 25.1.2020.
  3. Oittaan kartano finna.fi. Viitattu 25.1.2020.
  4. Kartanosta syttyi ilmiriita Espoossa: kaupunki heitti ulos yrittäjän, joka remontoi paikkaa Rakennuslehti. 26.1.2018. Viitattu 25.1.2020.
  5. Espoon kaupungin omistuksessa monia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia - esittelyssä Oittaan kartano espoo.fi. Viitattu 25.1.2020.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.